Salong 3+
Salong 3+ (tyyliteltynä SALONG 3+) oli tekstiilitaiteilija Anna-Maija Aarraksen (s. 1948), keramiikkataiteilija Sussi Henriksonin (s.1952) ja kuvanveistäjä Ann Sundholmin (s. 1961) muodostama taiteilijaryhmä, joka toimi aktiivisesti vuosina 1989–1995. Kolmen toisensa entuudestaan tunteneen turkulaisen taiteilijan muodostama ryhmä aloitti toimintansa saatuaan jokainen kutsun osallistua vuonna 1989 turkulaisessa Galleria Grafiartissa järjestettyyn Budka – Nuorta avantgardetaidetta Leningradista ja Turusta -yhteisnäyttelyyn, johon he toteuttivat ensimmäisen yhteisen teoksensa.[1]
Taiteilijaryhmän nimi viittaa Pariisin salonkeihin, Ranskan kuninkaallisen akatemian vuodesta 1677 alkaen järjestämiin jokavuotisiin näyttelyihin, joissa esiteltiin virallista akateemista taidetta. Tutkija Maria Hirvi-Ijäs on tuonut esille SALONG 3+ -nimen yhteyden myös toisenlaisiin salonkeihin, naisten emännöimiin sosiaalisiin tilaisuuksiin varakkaan yhteiskuntaluokan kodeissa.[2] Taiteilijaryhmän tuotannossa feministinen asenne oli keskeinen. Teokset tarkastelivat muun muassa naisten kulttuurisia rooleja, sisälsivät viittauksia naiseuteen ja seksuaalisuuteen, tai liittyivät teemoiltaan ruuan valmistamiseen.[1][2] Ryhmän toiminta ei silti ollut ohjelmallisen poliittista, vaan enemminkin karnevalistista ilottelua naisiin kohdistuvilla odotuksilla.[3]
SALONG 3+ työskenteli aikana, jolloin taiteen tekotavat Suomessa monipuolistuivat ja taiteilijat hyödynsivät uudenlaisia materiaaleja.[4] SALONG 3+ -ryhmän tuotantoon kuuluu performansseja, installaatioita, julisteita ja veistoksia. Ryhmän toteutti teoksia laajalla materiaalivalikoimalla. Ensimmäiseen teokseensa, Budka-näyttelyyn toteutettuun seinänkokoiseen installaatioon SALONG 3+ Still Life (1989), taiteilijat sijoittivat kullattuihin kehyksiin tuoreita elintarvikkeita; jo esillä olleessaan pilaantumaan alkaneita kaloja, kasviksia ja siansorkia.[5] Sammlung-teoksessaan taiteilijat olivat valaneet muoviin aiempia teoksiaan sekä henkilökohtaisia arkisia esineitään. SALONG 3+ Velvetti -sarjan (1990–1991) teokset olivat huonekaluja muistuttavia, ylellisellä sametilla päällystettyjä sensuelleja veistoksia,[6] rokokoo-tyyliä mukailevia "attrappeja", jotka leikittelivät eroottisella kuvastolla. Teossarja SALONG 3+ Dimensions (of Live) (1992) rakentui viidestä avattavasta kaapista, joiden sisään taiteilijat itse esiintyivät lavastettujen valokuvien maailmoissa. [7]
Ryhmän työskentelyssä keskeistä oli humoristinen, iloitteleva ote ja yhdessätekemisen nautinto, jotka olivat samalla tapoja haastaa taidetta ja taiteilijuutta koskevia aiempia käsityksiä.[1]
Salong 3+ -ryhmän teoksia on useissa taidemuseoiden kokoelmissa. Taiteilijaryhmän retrospektiivinäyttely SALON 3+ Renaissance järjestettiin vuonna 2023 Wäinö Aaltosen museossa Turussa.[8]
Teoksia kokoelmissa
muokkaa- Turun taidemuseo
- Nykytaiteenmuseo Kiasma
- Porin taidemuseo
- Turun museokeskus
- Lahden taidemuseo
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Hirvi-Ijäs, Marja: ”Keskustelu - SALONG 3 +”, SALONG 3 +, s. 15. Helsinki: Parvs, 2023.
- ↑ a b Hirvi-Ijäs, Maria: ”Salonkeihin sisään ja niiistä ulos”, SALONG 3+, s. 33, 38–39. Helsinki: Parvs, 2023.
- ↑ Hirvi-Ijäs, Maria: In och ut ur salongerna. Rum, kropp och identitet i Salong 3+ konst. Tahiti - taidehistoria tieteenä, 2024, nro 1, s. 64.
- ↑ Kivirinta, Marja-Terttu & Rossi, Leena-Maija: Koko hajanainen kuva. Suomalaisen taiteeen 1980-luku. Helsinki: WSOY, 1991.
- ↑ Grönholm, Pertti: SALONG 3+ – Tuntemattomilla vesillä. Etelä-Suomen sanomat, 14.6.1990.
- ↑ SALONG 3+ Renaissance Turun kaupungin verkkosivut. 2.2.2023.
- ↑ Saari, Lars: ”Uudistus, traditio ja tekstiilin taide”, Outre Mer - Sinertävä kaukaisuus, s. 131-132. Helsinki: Parvs, 2011.
- ↑ Saari, Lars: WAMissa hehkuvat sametti ja maalauskankaat. Turun Sanomat, 8.4.2008.