Saksan demokraattinen tasavalta yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa
| Sija |  |
 |
 |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 11. | 21 | 19 | 16 | 56 |
Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) osallistui yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin vuosina 1983 ja 1987, jonka jälkeen maa liittyi Saksan liittotasavaltaan. Se oli mukana myös 50 kilometrin kävelyn MM-kilpailussa vuonna 1976 ja olympiaohjelmaan kuulumattomien naisten juoksulajien MM-kilpailuissa vuonna 1980. Vuotta 1976 lukuun ottamatta se oli aina kisoihin osallistuessaan mitalitilaston ykkönen.
Saksan demokraattisen tasavallan MM-historian menestyneimmät urheilijat ovat pikajuoksijat Marita Koch, joka Helsingissä 1983 voitti kultaa 200 metrillä ja molemmissa viesteissä sekä hopeaa 100 metrillä, ja Silke Gladisch, joka vuoden 1983 pikaviestivoiton jatkoksi saalisti Roomassa 1987 kultaa 100:lla ja 200 metrillä sekä hopeaa pikaviestissä. Kolme kultamitalia voitti myös aita- ja viestijuoksija Sabine Busch ja kaksi henkilökohtaista kultamitalia kiekonheittäjä Martina Hellmann. Saksan liittotasavallan riveissä uraansa jatkaneista menestyneimmät ovat kaksi kultaa ja neljä muuta MM-mitalia urallaan voittanut Heike Drechsler ja vuoden 1987 maailmanmestaruuden jatkoksi kolme muuta MM-mitalia saavuttanut kiekonheittäjä Jürgen Schult.
Yksittäisissä lajeissa Saksan demokraattinen tasavalta saavutti kolmoisvoiton naisten 400 metrin aitajuoksussa vuonna 1980 ja naisten seitsenottelussa vuonna 1983. Roomassa 1987 yksikään maa ei yltänyt kolmoisvoittoon, mutta DDR vei kaksoisvoiton miesten 50 kilometrin kävelyssä, naisten 100 metrin juoksussa, naisten 800 metrin juoksussa ja naisten kiekonheitossa – viimeksi mainitusta tuli myös neljäs sija, ja kolmoisvoitto jäi 62 senttimetrin päähän.
Saksan demokraattisen tasavallan MM-mitalit kisoittain muokkaa
| Kisavuosi ja -paikka | Miehet | Naiset | Yhteensä | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa | |
| 1976 Malmö | 0 | 0 | 0 | – | – | – | 0 | 0 | 0 | 0 | – |
| 1980 Sittard | – | – | – | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 1. |
| 1983 Helsinki | 2 | 3 | 2 | 8 | 4 | 3 | 10 | 7 | 5 | 22 | 1. |
| 1987 Rooma | 4 | 2 | 2 | 6 | 9 | 8 | 10 | 11 | 10 | 31 | 1. |
| Yhteensä | 6 | 5 | 4 | 15 | 14 | 12 | 21 | 19 | 16 | 56 | 11. |
Saksan demokraattisen tasavallan parhaat MM-mitaliurheilijat muokkaa
| Urheilija | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Vuodet |
|---|---|---|---|---|---|
| Marita Koch | 3 | 1 | 0 | 4 | 1983 |
| Silke Gladisch | 3 | 1 | 0 | 4 | 1983–1987 |
| Sabine Busch | 3 | 0 | 0 | 3 | 1983–1987 |
| Marlies Göhr | 2 | 1 | 0 | 3 | 1983–1987 |
| Martina Hellmann | 2 | 0 | 0 | 2 | 1983–1987 |
| Dagmar Neubauer * | 2 | 0 | 0 | 2 | 1983–1987 |
| Ellen Fiedler | 1 | 1 | 1 | 3 | 1980–1983 |
| Heike Drechsler | 1 | 1 | 1 | 3 | 1983–1987 |
| Ronald Weigel | 1 | 1 | 0 | 2 | 1983–1987 |
| Petra Müller | 1 | 1 | 0 | 2 | 1987 |
| Kirsten Emmelmann | 1 | 0 | 1 | 2 | 1987 |
| Cornelia Ullrich | 1 | 0 | 1 | 2 | 1987 |
| Bärbel Broschat | 1 | 0 | 0 | 1 | 1980 |
| Detlef Michel | 1 | 0 | 0 | 1 | 1983 |
| Bettine Jahn | 1 | 0 | 0 | 1 | 1983 |
| Ramona Neubert | 1 | 0 | 0 | 1 | 1983 |
| Ingrid Auerswald * | 1 | 0 | 0 | 1 | 1983 |
| Kerstin Walther * | 1 | 0 | 0 | 1 | 1983 |
| Undine Bremer * | 1 | 0 | 0 | 1 | 1983 |
| Thomas Schönlebe | 1 | 0 | 0 | 1 | 1987 |
| Hartwig Gauder | 1 | 0 | 0 | 1 | 1987 |
| Jürgen Schult | 1 | 0 | 0 | 1 | 1987 |
| Torsten Voss | 1 | 0 | 0 | 1 | 1987 |
| Sigrun Wodars | 1 | 0 | 0 | 1 | 1987 |
| *) Ei henkilökohtaisia mitaleja | |||||
Lähteet muokkaa
- Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005. IAAF, 2005.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2006. Minerva Kustannus Oy, 2006.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2008. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-156-5.