Sabelstjerna
Sabelstjerna, alk. Kouho, oli perniöläinen suku, joka aateloitiin 1609 ja sammui ennen vuotta 1750. Suvun ensimmäiset jäsenet toimivat nimismiehen virassa.[1]
- Eerik Henrikinpoika, Hämeenkylän herra eli 1500-luvun loppupuolella[1]
- hänen poikansa oli Henrik Eerikinpoika (k. 1619), joka oli suomalaisen sotaväen ratsumestari, Tolsborgin päällikkö Virossa, Nevanlinnan päällikkö 1611, aateloitiin 1609 nimellä Henrik Sabelstjerna[1]
- Henrikin poika ratsumestari Eerik Sabelstjerna kaatui 1636 kolmikymmenvuotisessa sodassa[1]
- Henrikin pojanpoika Henrik Sabelstjerna (k. 1681), oli Laakspohjan herra, osallistui samoin ratsumestarina Puolan sotaan Kaarle X Kustaan aikana.[1]
- nuoremman Henrikin veli kornetti Gustaf Sabelstjerna oli 1661 kahakassa Perniön kirkossa toisen aatelismiehen, naapuritilan Melkkilän kartanon isännän Henrik Sassin kanssa. Henrik Sass oli kirkkoväärti ja oli järjestellyt penkkijärjestystä uudelleen, mistä Gustaf Sabelstjerna tulistui ja haastoi Sassin kaksintaisteluun.[1][2] Tapauksesta on Santeri Ivalo kirjoittanut kertomuksen[3] "Kristillinen järjestys penkkisijoista"[4].
- Henrikin poika ratsumestari Eerik Sabelstjerna kaatui 1636 kolmikymmenvuotisessa sodassa[1]
- hänen poikansa oli Henrik Eerikinpoika (k. 1619), joka oli suomalaisen sotaväen ratsumestari, Tolsborgin päällikkö Virossa, Nevanlinnan päällikkö 1611, aateloitiin 1609 nimellä Henrik Sabelstjerna[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Sabelstjerna, Tietosanakirja osa 8, palsta 479. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916
- ↑ Sabelstjerna, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. s. 373
- ↑ Matkakertomus Sassi sukuyhdistys
- ↑ Novellivalikoima suomalaisten kirjailjoiden teoksista Porvoo WSOY 1909. Ilmestynyt alun perin 1905 sarjassa Kyläläisten kirjasia, n:o 52