Saarelta nousi savua

Saarelta nousi savua on Väinö Riikkilän jatkokirja Pertsa ja Kilu -nuortenkirjalle. Kirja julkaistiin vuonna 1952 WSOY:n kustantamana. Se kuvaa Kotkan ja Karhulan lähiseudun työläisperheiden lapsien seikkailuja, joihin tällä kertaa liittyi vain rikosepäily ja sodanaikaisen aseen löytäminen.

Saarelta nousi savua
Kirjailija	Väinö Riikkilä
Kieli	suomi
Genre	nuortenkirjallisuus
Kustantaja	WSOY
Julkaistu	1952
Ulkoasu	kovakantinen
Sivumäärä	143
ISBN	ei käytössä 1952
Sarja: Pertsa ja Kilu
Edeltävä	Pertsa ja Kilu
Seuraava	Pertsa ja Kilu merellä
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Tämän kirjan ensipainokseen kuuluu karttaliite, jossa useimmat seikkailujen paikat on mainittu.

Juoni

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Pertsan ja Kilun elämä on liian tasaista: Kilu joutuu pihatöihin, ja Pertsa rakentelee puuliiterissä koiran kuonokoppaa. Kilu vetoaa Pertsan yrittäjyyteen – hän palauttaa mieliin aiemmin keksityn idean: tinatehtaan perustamisen. Kilu käy kutsumassa "kaanit" koolle.

Mukaan yritykseen tulevat Pekkasen kaksoset – lihava, vilkaspuheinen Vili ja laiha, puhumaton Topi. Lisäksi mukaan tulevat Jakopssonin Repa sekä Kukkosen Iikka ja Vili. Yhtiökokous pidetään Pertsan kodin ullakolla. Ideana on kerätä peltipurkit, viedä ne Kuolioluodolle ja sulattaa niiden tina siellä. Repa muistaa, miten hänen isänsä oli menettänyt osakeyhtiöön sijoittamansa rahat. Nyt osakkaiden pääomapanostus olisi kuitenkin peltipurkkeja ja työtä.

Purkkeja ja sulattoon tarvittavia tavaroita haetaan kaatopaikalta. Kolmituntisen romun kokoamisen jälkeen yhtiö on hajota, koska useimmat poikien keräämät tavarat ovat muuten vaan kivoja eivätkä liity tinayhtiöön. Pertsa osoittaa johtajuutensa sanomalla, että sekalaisen romun kohtaloon puututaan myöhemmin. Vene lähtee kuudelta illalla kohti saarta, ja – kuten Riikkilän tarinoissa aina – avoimella selällä on aallokkoista. Saaressa pohditaan tehdasalueen ostamista, mutta se jätetään hautumaan pääomien vähäisyyden takia. Tavarat viedään luolaan, joka vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että päätetään aikanaan tehdä kaivauksia siellä: jos siellä olisi merirosvon aarre. Repan isä on rakennuksella hanslankari, joten Repan päätellään olevan pätevä muurari – hän tekeekin uunin pohjan. Sitten pojat menevät uimaan, sukelluskilpaan, jossa sukellustaidoton Iikka on tuomarina. Repa sukeltaa pisimmälle ja Pertsa syvimmälle – vahingossa. Tuolla sukelluksellaan hän löytää pienoissukellusveneen meren pohjasta. Vene todetaan yhteiseen omistukseen siirtyneeksi. Pitää kuitenkin palata takaisin kotiin. Käytännönläheinen Pertsa pohtii, miten kamala loppu sukellusveneen miehistöllä oli ollut.

Seuraavana aamuna Pertsan aloitteesta Pertsa ja Kilu tekevät neljä sukeltajan kypärää – yksi ämpäristä ja kaksi vahvasta paperista. Tänä iltana Kilun äiti keksii, että Kilulle olisi hyvää kerätä käpyjä kaksi säkillistä päivässä. Kilu arvelee tämän määrän kasvavan, jos hän suorituksen tekee. Pertsa tekee tuon illan aikana kypärät valmiiksi yksin.

Sunnuntaiaamuna poikajoukko on Kuolioluodolla. Topi kokeilee ensimmäisenä – voimapaperikypärä vuotaa, ja koesukeltaja kieltäytyy lisäkokeista. Pertsa kokeilee seuraavaa – sekin vuotaa, Pojat menevät sulattamaan tinaa. Ensimmäinen koesulatus tuo vain pienen palan puhdasta tinaa. Tämä arvokas saalis kaivetaan maahan suojaan.

Pertsa kokeilee vielä sukelluskypärää ja on hukkua, tosin Vili melkein saa toivomansa mahdollisuuden kokeilla tekohengitystaitojaan. Sitten Topi ja Pertsa kokeilevat sukellusveneen nostoa ilman kypäriä, mutta se osoittautuu mahdottomaksi, koska sukellusvene on liian syvällä.

Merellä on myrsky, johon merivoimien vene on jäänyt ajelehtimaan moottorin sammuttua. Topi, Kilu ja Pertsa lähtevät avustamaan sitä ja vetävät tuntien kuluessa sota-aluksen sen satamaan oman veneen polttoaineen loppuessa juuri satamassa. Pojat saavat kiitoksen ja käskyn jäädä pelastamaansa merivoimien veneeseen yöksi. Täten muut pojat jäävät saarelle vangeiksi. Myrsky tuo kahden hieman vanhemman suulisniemeläisen tytön purjeveneen saareen. Pojat pelastavat heidät, ainakin omasta mielestään. Vili menettää toisen hengenpelastusmahdollisuuden samana päivänä. Pojat ja tytöt siirtyvät sateensuojaan luolaan, joka lämmitetään. Vesisade tuo veden lattialle ja muutenkin luola on saunamainen. Aamulla pojat ja tytöt piikittelevät toisilleen tyttöjen lähtiessä kotiaan kohti. Pertsan ja kumppaneiden palatessa kaikki lähtevät paluumatkalle kotiin. Pojat hinaavat tyttöjen veneenkin kotirantaan.

Toisaalla rikosetsivä Paavola harmittelee, että tuli lähteneeksi isänsä maatilalta. Hän seurustelee Viimeiset kaanit-tarinassa rikoksen tieltä pelastamansa Sirkka-Liisan kanssa, joka asuu nyt Kotkassa. Kotkaan mennessään Paavola kuulee kylän naisten kertovan tarinaa, että pojat tislaavat pontikkaa saarella. Tavatessaan poikien pelastaman veneen päällikön, ylikersantti Untamon, Paavola pyytää tätä raportoimaan saaristossa nousevasta savusta. Vähän myöhemmin Paavola saa korkeammalta poliisiviranomaiselta saman viestin käskynä.

Kaksi Karhulan konepajan miestä on voittanut Veikkauksessa mukavan summan ja he päättävät juhlistaa sitä veneilyllä ja kalastuksella. Pitkäsiima tuo kalaa niin hyvin, että he jäävät poikien luolaan viikoksi lomalle – savua nousee heidän muuraamastaan savupiipusta koko viikon. Paavola saa raportin ja päättää mennä Sirkka-Liisa mukanaan saareen tutkimaan asiaa. Jos rikosta ei löydy, hän kosisi jos uskaltaisi.

Pertsa ja Kilu menevät satamaan hakemaan rahtilaivan kokin tyhjät peltipurkitkin. Tästä seuraa poikien yritys puhua eri kieliä vaikka kokki onkin alun perin saman seudun poikia.

Merellä ylikersantti Untamo etsii aluksellaan miinoja ja lentokoneesta pudotettua torpedoa ja tekee havainnon Kuoliolta nousevasta savusta.

Pojat suunnittelevat lattiaa luolaansa, puut on jo hankittu. Pojat löytävät luolansa ja ovat kiitollisia tuntemattomien valmistamasta savupiipusta. Topi ja Pertsa jäävät tutkimaan sukellusvenettä, ja muut tekevät ovea, lattiaa ja nukkumapaikkoja luolaan. Topi ja Pertsa saavat köyden kiinni aluksen pyrstöön. Tässä vaiheessa koko joukkue on vetämässä sukellusvenettä ylös, kun sattuma tuo ylikersantti Untamon veneineen paikalle. Löytö osoittautuu neuvostoliittolaiseksi torpedoksi. Se räjähti komeasti, kun Untamon johtama sota-alus vetää sen irti hiekasta. Pojat saavat suuren kalansaaliin ja ylikersantin todistuksen, että kalat ovat kuolleet räjähdyksessä.

Tämän hauskuuden jälkeen tulee kotona töitä tehtäväksi. Repa komennetaan multaamaan perunapelto. Pertsa toteaakin asioiden olleen oudosti: ei ollut tullut haukkuja vanhempien taholta moneen viikkoon. Pojat auttavat Repaa, ja työ sujuu nopeasti. Pertsan ja Kilun kohtaloksi tulee kerätä mustikoita ainakin sen verran, että siitä saataisiin sekä mustikkasoppa että -piirakka. Tämä on kova pala purtavaksi, koska tinayhtiön toiminnan oli määrä juuri alkaa. Mutta sitten voittaa halu näyttää aikuisille. Koko poikaporukka lähtee keräämään mustikoita Kotkan edustalla olevasta Hevossaaresta. Pertsalla ja Kilulla on käytössään uusi marjanpoimuri, joka vauhdittaa keräämistä. Kilu pääsee osoittamaan – vahingossa – urheutta törmätessään "ihmissyöjähevoseen", joka osoittautuu täysin kesyksi. Marjasaalis on suuri, kymmeniä litroja. Paluumatkalla on jälleen kova aallokko vastuksena. Kotona saatu kiitos on niin iso, että Pertsan pitää mennä jäähdyttelemään laiturille. Siellä piikkikalojen uintia katsoessaan, hän saa taas uuden business-idean.

Pian tuleekin toinen yö ja kolmas, ja he kalastavat haavilla piikkikaloja. Pertsan saunassa kalat keitetään öljyksi. Haju on kala. Piikkikalaöljyllä on hyvä markkinahinta, 100 mk/litra. Siksi öljypullot pitää laittaa piilopaikkaan. Pertsa on saada selkäänsä isältään, mutta tokaisu "Olisin maksanut torpan velat..." saa vanhemmat itkun partaalle ja poika livahtaa pihalle.

Viimeisessä luvussa Paavola tekee matkan Kuoliolle. Naisväki juoruilee yhä enemmän pontikankeitosta saarella. Paavola ajattelee, että jos Pertsa ja Kilu ovat syyllisiä, hän ei koskaan usko kehenkään.

Sunnuntaina koko poikalauma menee veneellä Kuolioon. Tällä kertaa purkkien tina sulaa hyvin. Paavola löytää luolan siinä vaiheessa, kun pojat hihkuvat "kirkkaan valuvan" kuten sula tina valuu kirkkaana. Sitten tulee Sirkka-Liisa, jonka puhuttelussa Pertsa kosii Paavolan puolesta.