STS-41-B
STS-41-B oli Nasan avaruussukkulaohjelman kymmenes ja Challenger-sukkulan neljäs lento. Laukaisu tapahtui 3. helmikuuta 1984 kello 13:00 UTC-aikaa Kennedyn avaruuskeskuksesta. Lento päättyi laskeutumiseen 11. helmikuuta kello 12:15. Lento oli ensimmäinen, jolla käytettiin uutta tehtävänumerointia: ensimmäinen numero ilmaisi vuoden sukkulaohjelman alusta lukien, toinen numero laukaisupaikan (1 Kennedyn avaruuskeskukselle, 2 Vandenbergin lentotukikohdalle) ja kirjain lennon järjestysnumeron kyseisenä vuonna.
Lennon komentajana toimi kolmannella avaruuslennollaan Apollo-Sojuz- ja sukkula-astronautti Vance D. Brand. Ensimmäisellä lennollaan olivat lentäjä Robert L. Gibson sekä tehtäväspesialistit Bruce McCandless II, Ronald E. McNair ja Robert L. Stewart. Hyötykuormana lennolla oli kaksi kaupallista tietoliikennesatelliittia, yhdysvaltalainen WESTAR-VI ja indonesialainen Palapa B-2. Irrottamisen jälkeen satelliittien PAM-moottorit eivät toimineet odotetusti ja satelliitit jouduttiin noutamaan STS-51-A-lennolla. Lisäksi rahtitilassa oli länsisaksalainen SPAS-I-laitteisto sekä viisi GAS-tutkimuslaitekanisteria. Sukkulan keskikannella suoritettiin kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia tutkimuksia.
Astronautit McCandless ja Stewart suorittivat avaruuskävelyn, jolla McCandless kokeili ensimmäistä kertaa MMU-rakettireppua. Repun paineistettua typpeä käyttävillä rakettimoottoreilla McCandless kykeni liikehtimään vapaasti ilman turvaköysiä aina sadan metrin päähän sukkulasta.
Challenger laskeutui lennon päätteeksi ensimmäistä kertaa takaisin Kennedyn avaruuskeskuksen 4.5 kilometrin mittaiselle kiitotielle.[1]
Lähteet muokkaa
|
Edeltäjä: STS-9 |
Nasan avaruussukkulalennot | Seuraaja: STS-41-C |