Sömmerda
Sömmerda on kaupunki Thüringenin osavaltiossa keskisessä Saksassa. Se on piirikuntansa hallintokaupunki. Kaupungissa on sähköteknistä teollisuutta ja useita keskiaikaisia rakennuksia.
| Sömmerda | |
|---|---|
 Sömmerdan raatihuone |
|
 vaakuna |
|
  Sömmerda |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Thüringen |
| Piirikunta | Sömmerda |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 87,6 km² |
| Korkeus | 138 m |
| Väkiluku (2019) | 18 947[1] |
| – Väestötiheys | 216 as./km² |
| Postinumero | 99610 |
| Suuntanumero(t) | 03634 |
Maantiede muokkaa
Sömmerda sijaitsee Thüringenin pohjoisosassa Thüringeninmetsän koillispuolella. Se on osa Thüringenin allasta (Thüringer Becken), jonka pinta-ala on noin 2 700 neliökilometriä. Kaupungin halki keskustan länsipuolitse virtaa 192-kilometrinen Unstrut-joki, joka on Saalen läntinen sivujoki. Saale puolestaan virtaa pohjoiseen kohti Elbeä. Sömmerdan etäisyys Erfurtista on runsaat 20 kilometriä pohjoiskoilliseen, Jenasta noin 40 kilometriä luoteeseen ja Leipzigista noin 90 kilometriä länsilounaaseen.[2]
Suurin on Sömmerdan väestöstä asuu varsinaisen Sömmerdan alueella. Sömmerdaan liitettiin 1990-luvulla maalaiskunnat Frohndorf, Leubingen, Orlishausen, Schallenburg ja Tunzenhausen. Rohrborn ja Wenigensömmern oli liitetty Sömmerdaan 1974 ja Stödten Leubingeniin 1961. Koillinen osa-alue Schillingstedt oli itsenäinen kunta vuoteen 2018.
Historia muokkaa
Sömmerdan alueella on ollut jatkuvaa asutusta ajanlaskun alusta lähtien. Ensimmäinen asiakirjamaininta paikkakunnasta on vuodelta 876. Nimi saattaa palautua suota tarkoittaviin yleisnimiin Sumpf ja Moor. Fuldan luostari oli merkittävä vaikuttaja Sömmerdassa varhaiselta keskiajalta uuden ajan alkuun. Kaupunkioikeudet Sömmerda lienee saanut 1350-luvulla. Kolmikymmenvuotinen sota (1618–1648) oli tuhoisa: kaupunki kärsi paitsi sotatoimista, myös ryöstelystä ja kulkutaudeista. Sömmerda kuului vuosisatoja Mainzin vaaliruhtinaskuntaan.[3]
Lokakuussa 1806 Sömmerdan itäpuolella käytiin Jenan–Auerstedtin taistelu, minkä jälkeen Sömmerda kuului Erfurtin ruhtinaskuntaan, joka oli suoraan Ranskan keisarin alainen. Ruhtinaskunta liitettiin Preussiin 1810-luvulla. Sömmerdassa syntynyt liikemies ja keksijä Johann Nikolaus von Dreyse (1787–1867) oli merkittävä tekijä kaupungin teollistumisessa 1800-luvulla. Rautatieverkkoon Sömmerda liitettiin 1874.[3]
Yhdysvaltain joukot miehittivät Sömmerdan huhtikuussa 1945, mutta kaupunki joutui jo seuraavana kesänä Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja siten osaksi tulevaa Saksan demokraattista tasavaltaa. Sömmerda ei juuri kärsinyt toisesta maailmansodasta. DDR:n aikana Sömmerdan väkiluku kasvoi, ja kaupungin teollisuutta kehitettiin. Saksojen yhdistymisen jälkeen teollisuus ajettiin alas ja tilalle rakennettiin uutta. Sömmerdan väkiluku väheni 2010-luvulle saakka.[3]
Sömmerdan vanhin säilynyt rakennuskanta on 1300-luvun lopulta: kaupunginportti Erfurter Tor ja kuusi kaupunginmuuriin kuuluvaa tornia. Sömmerdan kirkkoja ovat muun muassa St. Petri ja St. Bonifatius 1400-luvulta. Jälkimmäisen vieressä sijaitsee renessanssihenkinen raatihuone 1530-luvulta.
Talous ja liikenne muokkaa
Sömmerdan tärkein teollisuuden ala on sähköteollisuus. Saksojen yhdistymisen jälkeen sosialistinen teollisuus deaktivoitiin ja tilalle rakennettiin ajanmukaista teollisuutta. DDR:n suurimmalla tietokoneiden valmistajalla Kombinat Robotronilla oli tuotantolaitos Sömmerdassa.[4]
Sömmerdan rautatieasema, Bahnhof Sömmerda, sijaitsee rataosuudella Sangerhausen–Erfurt. Aseman kautta kulkee myös rataosuus Straußfurt–Großheringen. Sömmerdan halki kulkee länsi–itäsuuntainen Bundesstraße 176 ja lounais–koillissuuntainen moottoritie BAB 71. Sömmerdan alueella kulkee 191-kilometrinen pyörätie Unstrut-Radweg.
Lähteet muokkaa
- ↑ Gemeinde: Sömmerda, Stadt Statistik.thueringen.de. Thüringer Landesamt für Statistik. Viitattu 5.1.2021.
- ↑ Entfernung von Sömmerda nach_ Luftlinie.org. Viitattu 5.1.2021.
- ↑ a b c Geschichte Soemmerda.de. Stadtverwaltung Sömmerda. Viitattu 5.1.2021.
- ↑ VEB Büromaschinenwerk "Ernst Thälmann" Sömmerda (BWS) Robotrontechnik.de. Viitattu 19.1.2021.
