Säynätsalon Salorinteen työväentalo

purettu työväentalo Säynätsalossa

Säynätsalon Salorinteen työväentalo oli Säynätsalon Muuratsalon kylässä sijainnut työväentalo.[1] Rakennus valmistui talkoilla vuonna 1946 ja se purettiin vuonna 2020.[2]

Säynätsalon Salorinteen työväentalo
Säynätsalon Salorinteen työväentalo, Kansan Arkisto.
Säynätsalon Salorinteen työväentalo, Kansan Arkisto.
Osoite Kyläkeskus
Sijainti Säynätsalo
Valmistumisvuosi 1946
Purkuvuosi 2020
Rakennuttaja Kansandemokraattiset järjestöt
Omistaja Kansandemokraattiset järjestöt
Runkorakenne sementtitiili
Kerrosluku 2
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia muokkaa

Työväentalo on rahoitettu huvitoiminnalla saaduilla varoilla ja lahjoituksilla.[1] Se rakennettiin talkoilla.[2]

Talon toiminnan ansiosta on voitettu vuonna 1950 Tukholman rauhanvetoomuksen nimienkeruussa valtakunnallinen ensimmäinen sija.[1]

Talo jäi tyhjilleen ja pääsi rapistumaan huonokuntoiseksi. Rakennuksen ostanut yksityishenkilö sai sille purkuluvan vuonna 2020 ja purki sen pois omakotitalon tieltä.[2]

Rakennus muokkaa

Talo oli rakennettu sementtitiilestä ja rapattu. Talon ulkoväri oli harmaa. Kate oli ensin huopa, vuonna 1957 siihen laitettiin peltikatto. Sisäkatto ravintolassa ja eteisessä oli rapattu lauta, salissa oli puupalkit ja levyt. Talossa oli aluksi kamiinalämmitys, vuodesta 1955 öljykamiina ja sähköistys. Vesijohto ja viemäri sekä wc:t laitettiin vuonna 1978. Talon ulko-ovet ja kuisti muutettiin vuonna 1978.[1]

Talossa oli juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö ja eteinen. Eri rakennuksessa oli talonmiehen huoneen ja keittiön käsittävä asunto.[1]

Toimintaa työväentalolla muokkaa

Talossa on vuoden 1982 tiedon mukaan järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, elokuvanäytöksiä, bingoa, urheiluharjoituksia, teatteria, juhlia ja näyttelyitä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
  2. a b c Rapistunut työväentalo puretaan Säynätsalossa – uudet omistajat rakentavat paikalle omakotitalon Keskisuomalainen. Viitattu 9.1.2024.