Särkiniemen kaivos
Särkiniemen kaivos oli Leppävirralla Kotalahden kaivoksen läheisyydessä Arkkuselän ja Särkilahden välisellä kannaksella sijainnut nikkelikaivos, joka oli toiminnassa vuosina 2007–2008. Kaivoksen toiminta päättyi vuoden 2008 lopulla kun nikkelin hinnan romahdus teki toiminnan kannattamattomaksi. Kaivoksen omistanut Finn Nickel hakeutui konkurssiin keväällä 2009. Vulcan Resources Ltd (myöhemmin Vulcan Kotalahti) osti kaivoksen konkurssipesältä, mutta teki itse konkurssin vuonna 2015.[1][2]
Kaivoksesta louhittiin sen toiminnan aikana noin 100 000 tonnia kiveä avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta. Särkiniemen kaivoksen malmia käsiteltiin Hituran kaivoksen rikastamolla ja syntynyt rikastushiekka sijoitettiin Hituran rikastushiekka-altaisiin. Kaivos tuotti 38 000 tonnia sivukiveä josta 25 000 tonnia käytettiin kaivoksen avolouhoksen täyttöön.[1]
Kaivoksen toiminnan päätyttyä avolouhos on täyttynyt vedellä. Louhoslammen pintaveden pH on 3.0 ja lammen pohja on värjäytynyt keltaiseksi rikin ja raskasmetallien vuoksi. Louhoslammella uinti on kielletty. Avolouhokselta on valunut ylivuotovesiä lähimaastoon ja luohoksen reunalla on kuolleita puita. Sivukivialue on peitetty, osa sivukivestä on murskattu ja käytetty maanrakennukseen muun muassa tienpohjiin. Vuonna 2021 Pirkanmaan ely-keskus päätti tehdä kaivosalueen ympäristö- ja terveysriskie selvityksen valtion kustannuksella, koska kaivoksen aiemmat omistajat ovat tehneet konkurssin. Kaivoksen ympäristöhaitoista tärkein on nikkeli ja sen lisäksi kaivosalueelta kulkeutuu sulfaattia alapuolisiin vesistöihin. Kaivosalueen kunnostamisen on arvioitu maksavan noin miljoona euroa. [1][3][2]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Drone-kuvat paljastavat järkyttävän ympäristötuhon Leppävirralla – Miksi kaivosyhtiöitä ei saada vastuuseen vahingoistaan?, Apu-lehti 7.5.2021
- Jere Lahtinen : Särkiniemen vanhan kaivosalueen avolouhoksen veden laatu ja vesienkäsittelyn testaus teollisuuden sivutuotteilla, Savonia-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2020