Ryömiminen on liikkumista raajojen avulla mahallaan maaten. Se on tavallisesti lapsen ensimmäinen liikkumistapa, kunnes tämä oppii konttaamaan ja myöhemmin kävelemään.

Ryömiviä sotilaita toisessa maailmansodassa.

Vauva oppii ryömimään noin kuuden kuukauden ikäisenä. Hän kiskoo itseään eteenpäin käsin ja jaloilla pitäen vatsansa alustassa kiinni.[1]

Ryömiminen on myös etenemismuoto, jonka tarkoituksena on liikkua huomaamattomasti, mm. jalkaväkimies sotavoimissa.

Lähteet

muokkaa
  1. Morris, D.: Vauva. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2008. s. 63


Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.