Rusolehtimittari

hyönteislaji

Rusolehtimittari (Scopula rubiginata) on Suomessa suhteellisen harvinainen, punertavanruskea mittariperhoslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[1]

Rusolehtimittari
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lehtimittarit Sterrhinae
Suku: Lehtimittarit Scopula
Laji: rubiginata
Kaksiosainen nimi

Scopula rubiginata
(Hufnagel, 1767)

Katso myös

  Rusolehtimittari Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Rusolehtimittarin siipien pohjaväri vaihtelee vaaleanruskeasta punaruskeaan ja jopa ruskehtavan vaaleanpunaiseen. Etusiivessä erottuvat tummanruskeina tai tumman punaruskeina selvästi kolme ja takasiivissä kaksi poikkiviirua. Ulomman poikkiviirun ulkopuolelta siipi on selvästi tummempi. Takasiivissä on tumma keskipilkku. Siipiripset ovat punertavat. Siipiväli 18–20 mm.[2][3][4]

Levinneisyys ja lentoaika

muokkaa

Rusolehtimittaria tavataan Pohjois-Afrikasta ja Espanjasta Etelä- ja Keski-Euroopan poikki Skandinavian eteläosiin, Baltiaan, Venäjälle ja Etelä-Siperiaan saakka.[5][4] Suomessa laji on nykyiseltä levinneisyydeltään etelä- ja itäpainotteinen pohjoisimpien löytöjen ollessa Pohjois-Pohjanmaalta. Keski-Suomesta ja Lapista se puuttuu.[6] Perhoset ovat lennossa kahtena, osin päällekkäisenä sukupolvena kesä-heinäkuussa ja heinä-syyskuussa.[7] Toinen sukupolvi on yksilömäärältään ensimmäistä suurempi.[5]

Elinympäristö ja elintavat

muokkaa

Rusolehtimittari vaatii kuivan ja lämpimän elinympäristön ja sille sopivien ympäristöjen umpeenkasvu uhkaa lajin säilymistä. Esiintymät ovat tavallisesti paikoittaisia, mutta niiden yksilömäärät voivat olla suuriakin. Laji on pääasiassa yöaktiivinen, mutta lähtee häirittynä helposti lentoon myös päivällä. Täysikasvuinen toukka talvehtii ja koteloituu maahan toukokuussa.[5][4]

Suomessa rusolehtimittari on luokiteltu vaarantuneeksi,[1] Ruotsissa se on silmälläpidettävä.[8]

Ravintokasvi

muokkaa

Toukka elää syöden erilaisia matalia kasveja.[4]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa