Ruskokaisla
Ruskokaisla (Blysmopsis rufa) on Euraasiassa kasvava sarakasveihin kuuluva kasvilaji. Suomessa ruskokaisla on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.[2]
| Ruskokaisla | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Ruskokaislat Blysmopsis |
| Laji: | rufa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
Ruskokaisla kasvattaa 15–30 cm pitkän, liereähkön ja sileän varren. Varret kasvavat riveinä vaakasuorasta juurakosta. Varren tyvipuoliskosta kasvaa 1–3 lehteä. Lehtien tyvitupet ovat tavallisesti kellanruskeita ja mustanharmaita. Kouruiset lehdet ovat noin puolet varren pituudesta ja 1–2 mm leveitä. Kukinto on kaksirivinen, litteä kerrannaistähkä, joka on 5–8-tähkäinen. Alimman tähkän tukilehti on tähkänsä pituinen. Tähkät ovat 3–5-kukkaisia. Kukat ovat kaksineuvoisia: heteitä on kaksi tai kolme kappaletta, emi on kaksiluottinen. Kukan kehäsukaset puuttuvat tai ne ovat vähäisiä ja varisevia. Ruskokaisla kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa.[3]
Levinneisyys
muokkaaRuskokaisla kasvaa Euroopassa lähinnä rannikkoalueilla Britteinsaarilla, Pohjois-Saksassa ja -Puolassa ja Baltian maissa. Fennoskandiassa lajia tavataan Tanskassa, Norjassa napapiirin korkeudelle saakka, Etelä- ja Keski-Ruotsissa, Etelä-Suomessa ja Kuolan niemimaalla. Aasiassa ruskokaislan esiintymät ovat sisämaassa: Keski-Aasiassa, Etelä-Siperiassa ja Kiinassa. Pohjois-Amerikassa lajia kasvaa paikoitellen Kanadassa.[4] Suomessa ruskokaislaa kasvaa lähinnä Suomenlahden rannikolla Ahvenanmaalta itärajalle saakka. Muualta maasta lajista tunnetaan vain hajanaisia ja jo hävinneitä kasvupaikkoja, eniten Oulun seudulta.[5]
Elinympäristö
muokkaaRuskokaisla kasvaa merenrantaniityillä lähellä vesirajaa. Sisämaassa laji kasvaa suolamailla.[3] Suomessa laji on harvinaistunut rantojen umpeenkasvun takia.[6]
Lähteet
muokkaa- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Toim. Rassi, Pertti & Hyvärinen, Esko & Juslén, Aino & Mannerkoski, Ilpo. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2010.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
Viitteet
muokkaa- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 36.)
- ↑ Suomen lajien uhanalaisuus 2010, s. 190.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 535–536.
- ↑ Den virtuella floran: Rödsäv (ruotsiksi) Viitattu 13.3.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Ruskokaislan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 13.3.2011.
- ↑ Ålans flora 2010, s. 445.