Rudolf Christian Böttger
Rudolf Christian Böttger (28. huhtikuuta 1806 Aschersleben – 29. huhtikuuta 1881 Frankfurt/Main[1]) oli saksalainen kemisti, jonka monilla kemiallisilla keksinnöillä on ollut käytännöllistä arvoa.
| Rudolph Christian Boettger | |
|---|---|
 Rudolph Christian Boettger |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. huhtikuuta 1806 Aschersleben |
| Kuollut | 29. huhtikuuta 1881 (75 vuotta) Frankfurt/Main |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | kemia |
Böttger aloitti teologian opinnot 1824 Hallessa mutta siirtyi lyhyen opettajakauden jälkeen 1831 luonnontieteisiin ja erikoistui kemiaan. Hän oli perustamansa lehden Polytechnische Notizblatt päätoimittaja 35 vuotta.[1]
Böttger on keksinyt muun muassa, miten valmistetaan galvanoplastisia kopioita (niin sanottu galvanoksia) graveeratuista painovalmiista kuparilevyistä. 1842 Böttger keksi yhdessä August Bromeisin kanssa hyalografian eli lasilevyjen etsauksen ja 1846 Christian Friedrich Schönbeinistä riippumatta pumpuliruudin ja kollodiumin. Muita Böttgerin keksintöjä ovat lasin hopeointi, helposti hapettuvien metallien nikkelöinti, ja hän kehitti uusia menetelmiä harvinaisten metallien eristämiseksi.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Boettger, Rudolph Christian von (seit 1852), Deutsche Biographie, viitattu 19.2.2020 (saksaksi)
- ↑ Böttger, Rudolf Christian, Tietosanakirja osa 1, palsta 1397, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rudolf Christian Böttger Wikimedia Commonsissa
