Rotanmyrkky on erityisesti jyrsijöiden, kuten rottien ja hiirien hävittämiseen ihmisasumuksista ja niiden läheisyydestä tarkoitettu myrkky. Jyrsijät arastelevat uusia ruokia ja siksi ne syövät aluksi vain vähän niitä. Syömistä jatketaan, jos ruoasta ei sairastuta.[1] Tehokkaat rotanmyrkyt ovatkin tappavinakin määrinä mauttomia ja hajuttomia ja useimmiten hitaasti vaikuttavia. Myrkkyinä käytetään tavallisimmin veren hyytymiseen vaikuttavia aineita, jotka surmaavat tuhoeläimen sisäiseen verenvuotoon ajan kuluessa. Myös erilaisia myrkyllisiä alkuaineyhdisteitä käytetään.

Rotta
Ammattikäyttöön tarkoitettu useita tehoaineita sisältävä rotanmyrkkysyöttirasia Suomesta.
Varoituskyltti Saksassa
Natriumfluoriasetaatti-myrkkyvaroitus Uudesta-Seelannista.

Vaikuttavat aineet

muokkaa
  • Fosfiini: käytetään yleensä fumiganttina alumiini- , magnesium- tai kalsiumfosfideina, jotka reagoivat ilman kosteuden kanssa muodostaen fosfiinikaasua. Sinkkifosfidi on suun kautta toimiva myrkky. Syötynä pelletit hajoavat jyrsijän mahassa erittäin myrkylliseksi fosfiiniksi sekä sinkkihydroksidiksi.
  • Kalsiferoli (D-vitamiini): tappaa jyrsijän hyperkalsemiaan eli kohonneeseen veren kalsiumpitoisuuteen. Käytetään joissain maissa yhdistelmämyrkyissä yhdessä antikoagulantin kanssa.[5]
  • Kloraloosi: pienjyrsijöiden kuten hiirten hävittämiseen.

Vastalääke

muokkaa

Veren hyytymistä estävien aineiden vastalääkkeenä annetaan K1-vitamiinia.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa