Rosvot ja jeparit

Rosvot ja jeparit
Cops and Robbers
Ohjaaja	Aram Avakian
Käsikirjoittaja	Donald E. Westlake
Tuottaja	Elliot Kastner; Georges Pappas;
Säveltäjä	Michel Legrand
Kuvaaja	David Quaid
Leikkaaja	Barry Malkin
Pääosat	Cliff Gorman; Joseph Bologna;
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	United Artists
Levittäjä	United Artists
Ensi-ilta	1973
Kesto	89 min
Alkuperäiskieli	englanti
Aiheesta muualla
	IMDb
	Elonet
	AllMovie
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OKNimi-testi OK

Rosvot ja jeparit (Cops and Robbers) on vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, jonka ohjasi Aram Avakian ja kirjoitti Donald E. Westlake oman romaaninsa pohjalta. Elokuvan pääosissa näyttelevät Cliff Gorman Tomina ja Joseph Bologna Joena.

Roger Greenspun kirjoitti elokuvasta hyvin ylistävästi The New York Timesiin.^[1]

Juonitiivistys

Tom ja Joe ovat kaksi newyorkilaista poliisia jotka päättävät onnistua suuressa ryöstössä ja siirtyä rahoineen eläkkeelle. Paikallisen mafian johtaja haluaa arvopapereita, joten niitä he yrittävät hänelle hankkia Central Parkissa. Selviävätkö poliisit keikastaan sekä rahat että henget tallella?

Lähteet

↑ Greenspun, Roger: Cops and Robbers (1973): Police Team Engineers Caper in 'Cops and Robbers'. The New York Times, August 16, 1973. ”If anybody had told me even a week ago about a funny, exciting, semi-plausible, exceptionally intelligent caper movie, I would not have believed him. "Cops and Robbers," despite its title, and despite the slightly dumb-dumb ad campaign that is introducing it, is all those good things and more. It is uncommonly well acted. And it is the first movie in a long time to understand, rather than merely to exploit, its New York City locales.” Artikkelin verkkoversio.

[1] Greenspun, Roger: Cops and Robbers (1973): Police Team Engineers Caper in 'Cops and Robbers'. The New York Times, August 16, 1973. ”If anybody had told me even a week ago about a funny, exciting, semi-plausible, exceptionally intelligent caper movie, I would not have believed him. "Cops and Robbers," despite its title, and despite the slightly dumb-dumb ad campaign that is introducing it, is all those good things and more. It is uncommonly well acted. And it is the first movie in a long time to understand, rather than merely to exploit, its New York City locales.” Artikkelin verkkoversio.

[1]