Rostislav I
Rostislav I Mstislavitš, kastettuna Mihail (n. 1107/1109 Kiova – 14. maaliskuuta 1167 Zarub, lähellä Rognedinoa) oli Kiovan Rusin suuriruhtinas vuosina 1159–1167 ja sitä ennen lyhyesti vuonna 1154 veljensä Izjaslav II:n kuoleman jälkeen.[1][2]
Hän oli Smolenskin ruhtinas vuosina 1125–1160 ja Novgorodin ruhtinas vuonna 1154.[1][3] Hän on myös Venäjän ortodoksisen kirkon pyhä eli pyhimys.[1]
Suku
muokkaaHänen vanhempansa olivat Kiovan suuriruhtinas Mstistlav I Suuri ja Ruotsin prinsessa Kristina Ingesdotter, hän oli kolmanneksi vanhin poika. Hänellä oli yhdeksän sisarusta ja kolme sisaruspuolta, hänen vanhempi veljensä oli Kiovan suuriruhtinas Izjaslav II, hänen velipuolensa Vladimir III Mstislavitš seurasi häntä Kiovan suuriruhtinaana.[1]
Ruhtinas
muokkaaKun Jaroslav II ajettiin ulos Novgorodista, Rostislav kutsuttiin Novgorodin hallitsijaksi. Hän hyväksyi kutsun ja tuli ruhtinaaksi 17. huhtikuuta 1154. Saatuaan tietää veljensä Izjaslav II:n kuolleen, hän lähti Novgorodista ottaakseen itselleen Kiovan valtaistuimen.[1]
Suuttuneina siitä, että heidän ruhtinaansa oli hylännyt heidät ja että "hän ei saanut aikaan järjestystä heidän keskuudessaan, vaan repi heidät enemmän erilleen", Novgorodin asukkaat ajoivat ulos Rostislavin pojan Davidin, joka oli heidän käskynhaltijansa. He korvasivat hänet Mstislav Jurjevitšilla, Juri Dolgorukin pojalla.
Rostislav hallitsi Kiovaa uudelleen vuodesta 1158 lähtien ennen kuin ruhtinas Izjaslav III Davidovitš pakotti hänet vuonna 1161 pakenemaan Belgorodiin.[1]
Rostislavin valtakaudella kulttuuri kukoisti Smolenskissa. Hän perusti useita kirkkoja kuten Borisoglebskin katedraalin sekä Mstislavlin ja Rostislavlin kaupungit ja vahvisti kaupungin linnoituksia.[2][1]
Pyhimys
muokkaaVenäjän ortodoksinen kirkko julisti hänet pyhimykseksi vuonna 1984 ja hänen muistopäivänsä on 14. maaliskuuta.[1] Vuoteen 2016 asti häntä kunnioitettiin paikallisesti Smolenskissa. Venäjän ortodoksisen kirkon piispaneuvoston päätöksellä 3. helmikuuta 2016 aloitettiin siunatun ruhtinas Rostislavin yleinen kirkollinen kunnioittaminen.[4]
Jälkeläiset
muokkaaRostislavin puoliso on nimeltä tuntematon nainen, avioitumisen aikaa ei myöskään tiedetä.
- Roman I (n. 1132/1135–1180), Smolenskin ruhtinas 1160–1172 ja 1177–1180, Kiovan ruhtinas 1171–1173 ja 1175–1177[1]
- Svjatoslav (n. 1134/1139–1170), Novgorodin ruhtinas 1157–1168[1]
- Rurik Rostislavitš (n. 1137/1140–1210/1212), Belgorodin ruhtinas 1173–1194, ajoittain Kiovan ruhtinas[1]
- David Rostislavitš (1140–23. huhtikuuta 1197), Smolenskin ruhtinas 1180–1197[3]
- (mahdollisesti) Jelena Rostislavna Znojem Kiova-Smolenskin prinsessa (n. 1141–1202/1206), avioitui Puolan suurherttua Kasimir II:n kanssa
- Mstislav Rostislavitš Urhea (n. 1148/1152 – 13. /14. kesäkuuta 1180), Belgorodin ruhtinas 1161–1163 ja 1167–1171, Smolenskin ruhtinas 1175–1177, Novgorodin ruhtinas 1179–1180, Venäjän ortodoksisen kirkon pyhimys[3]
- Agafia Rostislavna (n. 1151–1174/1175 tai 1180 jälkeen), avioitui Novgorod-Severskin ruhtinas Oleg Svjatoslavitšin kanssa[3]
- Agrafena Rostislavna (k. 21. joulukuuta 1237), avioitui Rjazanin ruhtinas Igor Glebovitšin kanssa
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k РОСТИСЛАВ МСТИСЛАВИЧ • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 31.3.2025.
- ↑ a b Rostyslav Mstyslavych Encyclopedia of Ukraine,. 1998. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ a b c d РБС/ВТ/Ростислав-Михаил Мстиславич — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 31.3.2025. (venäjäksi)
- ↑ Definition of the Holy Bishops' Council of the Russian Orthodox Church on the general church glorification of a number of locally venerated saints 3. helmikuuta 2016. Venäjän ortodoksinen kirkko.
|
Edeltäjä: Izjaslav I |
Kiovan suuriruhtinas 1154–1154 |
Seuraaja: Izjaslav II |
|
|
Edeltäjä: Izjaslav III |
Kiovan suuriruhtinas 1158–1167 |
Seuraaja: Mstislav II |
