Rokoskoi
Rokoskoi[1] (ven. Рагозинка, Ragozinka) oli inkeriläinen kylä entisessä Vuoleen seurakunnassa Pohjois-Inkerissä Venäjällä. Kylä syntyi 1700-luvun puolivälissä Vuoleen maa-alueen omistajan kreivi Ragozinskin luvalla. Kylä merkittiin kirkonkirjoihin Uudeksikyläksi, mutta hovin, myöhemmin kunnan, kirjoissa se esiintyi nimellä Rogozinka, josta syntyi suomalainen muunnos Rokoskoi.
Kylän perustajina oli kaksi talonpoikaa, Särkkinen ja Paavilainen, jotka saivat hovilta luvan rakentaa talonsa ja raivata peltonsa soiden ympäröimään metsäsarakkeseen. He lupasivat maksaa veronsa tervalla ja hiilellä, joita hovi myi Siestarjoen asetehtaaseen. Ajan kuluessa kylään muutti Miikkulaisen ja Vuoleen sukuja, kuten Rautasia, Savisia, Pukosia, Makaroita sekä joukko Suomen kansalaisia.
Rokoskoin pääelinkeinoja olivat maanviljelys, karjanhoito, ja syrjäisen sijainnin takia metsästys. Vuonna 1905 avattiin suomenkielinen koulu, vuonna 1910 osuuskauppa. Ensimmäisen maailmansodan aikana osa kylän maita oli pakkolunastettu tykistön ampumarataa varten.
Vuonna 1926 kylässä oli 32 taloa, joissa asui 136 ihmistä (niistä 124 inkeriläistä).[2] Vuosien 1927–1931 aikana, ampumaradan laajentuessa, kylän talot purettiin ja asukkaat siirrettiin muualle.
Lähteet muokkaa
- Antti Huurto: Erään inkeriläisen kylän historia. Inkeriläisten viesti, 4/1967 s. 4–5 (Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ Randefelt, Roland: Inkeri: tiekartta 1:200 000. Vantaa: Ingriainfo Oy, 1992. ISBN 951-96326-0-3.
- ↑ Inkeriläisten asuttujen paikkojen luettelo vuosien 1926–1928 Leningradin alueen väenlaskun ainehiston mukaan scribd.com.