Robert Mugabe

Zimbabwen presidentti

Robert Gabriel Mugabe (21. helmikuuta 1924 Salisbury, Etelä-Rhodesia6. syyskuuta 2019 Singapore[1][2]) oli zimbabwelainen poliitikko. Hän toimi pääministerinä 1980–1987 ja maan järjestyksessään toisena presidenttinä 1987–2017. Hän erosi presidentin tehtävästä 21. marraskuuta 2017.[3] Armeija asetti hänet 15. marraskuuta 2017 kotiarestiin.[4] Mugabe kuoli syyskuussa 2019 oltuaan saman vuoden huhtikuusta sairaalahoidossa Singaporessa.[5] Diktaattorina häntä on sanottu yhdeksi Afrikan pahamaineisimmista.[6][7]

Robert Mugabe
Robert Mugabe vuonna 2015.
Robert Mugabe vuonna 2015.
Zimbabwen 2. presidentti
Pääministeri Morgan Tsvangirai
Varapresidentti Simon Muzenda
Joice Mujuru
Edeltäjä Canaan Banana
Seuraaja Emmerson Mnangagwa
Zimbabwen 1. pääministeri
Edeltäjä Abel Muzorewa (Zimbabwe-Rhodesian pääministerinä)
Seuraaja Morgan Tsvangirai (2009)
Sitoutumattomien maiden liikkeen 10. pääsihteeri
Edeltäjä Zail Singh
Seuraaja Janez Drnovšek
Henkilötiedot
Syntynyt21. helmikuuta 1924
Etelä-Rhodesia Salisbury, Etelä-Rhodesia
Kuollut6. syyskuuta 2019 (95 vuotta)
Singapore
Puoliso (1) Sally Hayfron (aviol. 19611992)
(2) Grace Mugabe (aviol. 1996–)
Tiedot
Puolue ZANU-PF (1987–)
ZANU (1963–1987)
ZAPU (1961–1963)
Kansallisdemokraattinen puolue (1960–1961)
Uskonto roomalaiskatolisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Historia muokkaa

Mugabe vietti lapsuutensa lähellä Salisburya Zimbabwessa. Hän kävi jesuiittojen koulua[8] ja valmistui 1952 Etelä-Afrikasta Fort Haren yliopistosta, jossa hän opiskeli stipendillä. Mugabe oli pätevöitynyt opettaja ja opetti valmistuttuaan Sambiassa (1955–1958) ja Ghanassa (1958–1960).[9] BBC:n mukaan hän oli suorittanut kaikkiaan seitsemän yliopistotutkintoa, osan etäopiskeluna, kaksi niistä vankila-aikoinaan. Aloina olivat hallinto, oikeustiede, luonnontieteet ja pedagogiikka.[10] Zimbabwelaisen sivuston mukaan Mugabe oli suorittanut hallinto- ja kasvatustieteiden tutkintonsa Etelä-Afrikan Unisa-yliopistossa ja laki- ja taloustieteen opintonsa Lontoon yliopiston etäkursseina. Lisäksi hän on saanut yksitoista kunniatohtorin arvonimeä, joista kolme on myöhemmin peruttu.[8]

Mugabe palasi Etelä-Rhodesiaan vuonna 1960, jolloin hän oli omaksunut marxilaisuuden. Hän perusti Joshua Nkomon kanssa kansandemokraattisen puolueen, josta tuli myöhemmin Zimbabwen afrikkalainen kansojen liitto (ZAPU), jonka Ian Smithin valkoinen hallitus kielsi heti. Mugabe erosi ZAPU:sta vuonna 1963 ja liittyi monikansalliseen ZANUun (Zimbabwen afrikkalainen kansallinen unioni). Pastori Ndabaningi Sithole nimitti Mugaben ZANUn pääsihteeriksi. ZANU sai vaikutteita panafrikkalaisuudesta ja maolaisuudesta, kun taas ZAPU oli Neuvostoliiton tukema kansallisen vapautuksen järjestö.lähde?

Mugabe pidätettiin vuonna 1964, ja hän vietti kymmenen vuotta vankilassa, jona aikana hän opiskeli. Vapauduttuaan vuonna 1973 hän matkusti Portugalin Mosambikiin, josta käsin hän johti kiinalaisten rahoittamaa ZANUn armeijaa sisällissodassa valkoista rotusortohallitusta vastaan.lähde?

ZANU:n pohjalle luotiin poliittinen puolue ZANU-PF (PF lyhennys sanoista Patriotic Front), jota Mugaben johti. Tähän on yhdistynyt myös ZAPU.[11]

Vuoden 2008 vaalit olivat ensimmäiset, joissa Mugaben asema valtionpäämiehenä oli todellisen uhan alla. Mugabe voitti vaalit, opposition ehdokas luopui ehdokkuudesta ennen toista kierrosta.[12]

WHO nimitti Mugaben lokakuussa 2017 ”hyväntahdonlähettilääksi avustamaan taistelussa tauteja vastaan”.[13] WHO:n puheenjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus oli aikaisemmin kiittänyt Zimbabwea sen sitoutumisesta julkiseen terveydenhuoltoon. Nimitystä arvostelivat useat järjestöt, maan oppositio ja Britannian hallitus.[14] Zimbabwen terveydenhuolto romahti Mugaben valtakaudella. WHO perui nimityksen heti seuraavana päivänä.[13]

Robert Mugabe kuoli syyskuussa 2019 sairaalahoidossa Singaporessa 95-vuotiaana[15] Mugabelle järjestettiin valtiollinen hautajaisseremonia Zimbabwen pääkaupungin Hararen jalkapallostadionilla.[16]

Maareformi muokkaa

Mugaben tullessa pääministeriksi 70 % maan viljelymaasta oli valkoisten uudisasukkaiden hallussa. Ennen vuosituhannen vaihdetta Mugabe toteutti suuria uudistuksia, joiden myötä valkoiset maanviljelijät karkotettiin maasta ja tilat siirrettiin mustien kansalaisten haltuun. Tämän jälkeen Zimbabwe on kärsinyt suurista ravinnontuotanto-ongelmista ja suoranaisesta nälänhädästä. Pirstottujen suurtilojen uusilla omistajilla on harvoin ollut viljelykokemusta tai varoja lannoitteitten tai maatalouskoneitten hankkimiseen, mikä on johtanut maataloustuotannon romahtamiseen.lähde?

Vuonna 2005 Mugabeselvennä ajoi arviolta 700 000 ihmistä kodeistaan ja työpaikoiltaan. Teon motiivina arvellaan olleen ehkäistä protesteja, jotka kytivät Mugaben ajettua maan talouden kaaokseen.[7]

Oppositio ja kritiikki muokkaa

Britannia ja zimbabwelaiset katoliset piispat syyttivät Mugabea Zimbabwen valkoisen väestön sortamisesta.[17][18] Mugaben arvostelijat sanovat hänen olevan huono roolimalli muulle epävakaalle Afrikalle.[19] The Economistin Afrikan painoksen toimittaja Robert Guest sanoo, että Mugabe oli syyllinen Zimbabwen talouden romahtamiseen.[20] Mugabe syytti maan ongelmista imperialismia.[21]

Lähteet muokkaa

  1. Simo Ortamo: Zimbabwen entinen presidentti Robert Mugabe on kuollut Yle.fi, uutiset. 6.9.2019. Viitattu 6.9.2019.
  2. Dzirutwe, MacDonald: Robert Mugabe, liberation 'colossus' who crushed foes as Zimbabwe unraveled, dead at 95 Reuters. 6.9.2019. Viitattu 6.9.2019. (englanniksi)
  3. Johanna Numminen: Riemu repesi Zimbabwen kaduilla: Presidentti Robert Mugabe erosi – video Yle uutiset. 21.11.2017. Viitattu 21.11.2017.
  4. Robert Mugaben 37-vuotinen valtakausi kaatui Grace-vaimon juonitteluun Ilta-Sanomat. 15.11.2017. Viitattu 15.11.2017.
  5. Pekka Hakala: Zimbabwen entinen presidentti Robert Mugabe on kuollut Helsingin Sanomat. 6.9.2019. Viitattu 6.9.2019.
  6. Petri Burtsov, Juha Vuorelainen: Nuoresta vapaustaistelijasta vainoharhaiseksi diktaattoriksi Yle.fi, uutiset. 6.9.2019. Viitattu 9.9.2019.
  7. a b David Wallechinsky: Parade’s Annual List Of...The World’s 10 Worst Dictators (Archive.org) 22.1.2006. ParadeNet, Inc. Arkistoitu 30.4.2008. Viitattu 20.2.2008. (englanniksi)
  8. a b Full list of president Mugabe's 18 degrees, Myzimbabwe.co.zw (englanniksi)
  9. Robert Gabriel Mugabe People. South African History Online. Viitattu 20.1.2024. (englanniksi)
  10. Fleming, Lucy: Mugabe turns 90: Nine things you may not know World News. 21.2.2014. BBC. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  11. Overview: ZANU Oxford Reference. Oxford University Press. Viitattu 20.1.2024. (englanniksi)
  12. Official: Mugabe wins re-election after opposition pulls out World News. 22.6.2008. CNN. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
  13. a b Mikko Leppänen: WHO perui Mugaben nimityksen hyvän tahdon lähettilääksi Yle.fi. 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017.
  14. Robert Mugabe's WHO appointment condemned as 'an insult' World News. 21.10.2017. BBC. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  15. Zimbabwen entinen presidentti Robert Mugabe on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 6.12.2019.
  16. Zimbabwen itsevaltainen Mugabe sai valtiolliset hautajaiset jalkapallostadionilla – muisteltiin "visionäärisenä johtajana" Yle Uutiset. Viitattu 6.12.2019.
  17. UK anger over Zimbabwe violence Politics. 1.4.2000. BBC News. Viitattu 21.10.2011. (englanniksi)
  18. McGreal, Chris: Corrupt, greedy and violent: Mugabe attacked by Catholic bishops after years of silence World News. 2.4.2007. The Guardian. Viitattu 21.10.2011. (englanniksi)
  19. Naqvi, L.H.: Commonwealth at crossroads: 52 heads failed to look beyond Zimbabwe! News. 2003. Tribuneindia.com. Arkistoitu 16.11.2011. Viitattu 21.10.2011. (englanniksi)
  20. Guest, Robert. The Shackled Continent: Africa's Past, Present and Future. Pan Books, 2005 (englanniksi)
  21. Colonial history tugs at EU-Africa ties World. 5.12.2007. People Daily. Arkistoitu 8.8.2020. Viitattu (englanniksi).