Robert Fayrfax

Robert Fayrfax (23. huhtikuuta 1464 Deeping Gate24. lokakuuta 1521 St Albans) oli englantilainen säveltäjä.[1]

Fayrfaxista tuli viimeistään vuonna 1497 kuninkaallisen kapellin jäsen. Vuosina 1498–1502 hän toimi St Albans -tuomiokirkon urkurina. Hän sai vuonna 1501 musiikin kandidaatin ja vuonna 1504 tohtorin arvon Cambridgen yliopistosta. Hänelle myönnettiin vastaava tohtorinarvo myös Oxfordin yliopistosta vuonna 1511. Fayrfax osallistui laulajana ja laulajien johtajana useisiin kuninkaallisten merkkitapahtumiin.[2] Hän johti kuninkaallisen kapellin muusikoita myös vuonna 1520 Henrik VIII:n ja Frans I:n Field of the Cloth of Gold -nimellä tunnetussa tapaamisessa.[1] Fayrfax sai monia etuuksia Henrik VIII:lta ja tienasi myös musiikkikäsikirjoituksilla.[2]

Fayrfax työskenteli kuninkaallisessa kappelissa kuolinvuoteensa saakka. Hänellä oli todennäköisesti myös jokin kunnia-asema St Albans -tuomiokirkossa, johon hänet haudattiin.[1] Fayrfaxilla oli vaimo Agnes ja tuntematon määrä lapsia.[2]

MusiikkiMuokkaa

Fayrfax kuului keskeisiin varhaisen Tudorien ajan säveltäjiin. Hän tuli tunnetuksi etenkin messuistaan ja moteteistaan, jotka olivat edeltäjiä vähäkoruisemmalla tyylillä sävellettyjä. Englantilaisiin aikalaisiinsa nähden Fayrfax käytti enemmän imitatiivista kontrapunktia ja vaihteli vapaammin kulloinkin saman sävellyksen aikana käytettävien äänten määrää. Fayrfaxilta säilyneiden teosten joukossa on muun muassa viisi kokonaista messua, joista kaikki ovat viisiäänisiä. Tuotantoon kuuluu myös maallista musiikkia.[1]

Fayrfaxilta julkaistiin kolme sävellystä Etonin kuorokirjassa noin vuonna 1500. Myöhempiä teoksia julkaistiin Lambethin ja Caiuksen kuorokirjoissa.[2]

O quam glorifica -messunsa Fayrfax sävelsi Cambridgen yliopistosta vuonna 1504 saamaansa tohtorinarvoa varten.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Robert Fayrfax Britannica, viitattu 12.7.2021
  2. a b c d e Robert Fayrfax HOASM, viitattu 12.7.2021

Aiheesta muuallaMuokkaa