Robert Austerlitz
Robert Austerlitz (13. joulukuuta 1923 – 9. syyskuuta 1994) oli yhdysvaltalainen kielitieteilijä.
| Robert Austerlitz | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1923 Bukarest |
| Kuollut | 9. syyskuuta 1994 (70 vuotta) New York |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Columbian yliopisto |
| Tutkimusalue | kielitiede |
Elämäkerta
muokkaaLapsuus ja nuoruus
muokkaaRobert Austerlitz syntyi Romanian Bukarestissa saksankieliseen perheeseen. Hänen isänsä oli itävaltalainen ja äitinsä yhdysvaltalainen. Austerlitzin ollessa neljävuotias hänen perheensä muutti Brașoviin. Hän kävi saksankielistä alkeiskoulua neljä vuotta eikä oppinut romaniaa ennen kuin alkoi opiskella romaniankielisessä lukiossa. Vanhemmat erosivat hänen ollessaan lapsi, jolloin tehtiin sopimus, että 15-vuotiaana Austerlitz muuttaisi äidilleen New Yorkiin.[1]
Vuonna 1938 Austerlitz muutti New Yorkiin äitinsä luo, missä hän opiskeli Stuyvesant high schoolissa vuoteen 1941 asti. Vuonna 1943 hän palveli armeijassa vuoteen 1945, jolloin hänet kotiutettiin. Sota-aikana Austerlitz osallistui Normandian maihinnousuun ja jäi sotavangiksi yhdeksän kuukauden ajaksi.[2]
Yliopisto-opinnot
muokkaaAusterlitz aloitti yliopisto-opintonsa New Orleanssissa sijainneessa pienessä jesuiittayliopistossa nimeltä Loyola, jossa hän opiskeli puolivuotta.[3] Sen jälkeen hän jatkoi New Yorkiin, jossa hän aloitti New School for Social Research -yliopistossa filosofian opinnot. Austerlitz suoritti opintoja myös Columbian yliopistossa, jossa muinaisenglantiin perehtynyt professori houkutteli hänet opiskelemaan kielitiedettä.[4]
Vuonna 1947 Austerlitz tapasi unkarinamerikkalaisen kielitieteilijä János Lotzin, joka sai hänet kiinnostumaan uralistiikasta. Lotz opetti unkaria ja samojedia.[5] Valmistuttuaan New Schoolista kandidaatiksi (B.A.) Austerlitz pääsi Columbian yliopistoon opiskelemaan kielitiedettä vuosina 1949–1951, jossa hänestä tuli maisteri (MA) 1950.[6]
Lotzilta Austerlitz kuuli M. A. Castrénista, mikä sai hänet kiinnostumaan siperialaisesta ketin kielestä. Castrénin käsikirjoitukset ja ketinkielen tutkimus sai Austerlitzin matkaamaan Suomeen 1951. Suomessa hän opiskeli suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kieliä[7] vuoteen 1953, jonka jälkeen hän matkusti Japaniin. Japanissa Austerlitz opiskeli giljakkia vuoden ajan.[8]
Vuonna 1955 Austerlitz väitteli tohtoriksi Columbian yliopistossa ostjakkien ja vogulien kansanrunouden metriikasta.[9]
Ura ja kunnianosoitukset
muokkaaAusterlitz toimi Columbian yliopiston kielitieteen ja uralistiikan professorina vuosina 1958–1993.[10] Hän tutki muun muassa pohjois-Japanin, New Mexicon ja Alaskan alkuperäiskansojen kieliä ja Unkarin romaniväestön kansanperinnettä.[11][10]
Urho Kekkonen myönsi Austerlitzille Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkin 1969.[11]
Kuolema
muokkaaAusterlitz kuoli syöpään 1994.[11]
Lähteet
muokkaa- Pertti Virtaranta: Suomeen suostuneita – Kielimiehiä ja kulttuuripersoonia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-859-x.
Viitteet
muokkaa- ↑ Virtaranta, s. 41–42
- ↑ Virtaranta, s. 45–56
- ↑ Virtaranta, s. 51
- ↑ Virtaranta, s. 52–54
- ↑ Virtaranta, s. 54–55
- ↑ Virtaranta, s. 55
- ↑ Virtaranta, s. 56–57
- ↑ Virtaranta, s. 59–60
- ↑ Virtaranta, s. 60
- ↑ a b Landström, Rita: Suomeen suostuneita – Robert Austerlitz Yle uutiset. 10.11.2006. Viitattu 20.05.2019.
- ↑ a b c Robert Austerlitz, Noted Linguistics Scholar, 70, Dies Columbia University Record – September 16, 1994 – Vol. 20, No. 2. Viitattu 20.05.2019.