Rivas-Martinezin ilmastoluokitus


Rivas-Martinezin ilmastoluokitus on eräs ilmastoluokitus, joka perustuu lämpötiloista ja sademääristä laskettuihin tunnuslukuihin ja kasvillisuustyyppeihin.[1] Luokitus jakaa maapallon viiteen lämpövyöhykkeeseen, lukuisiin kosteusvyöhykkeeseen ja mantereisuus-mereisyysportaisiin. Näille annetaan nimetä. Tämän luokituksen mukaan Suomen Pohjois-Savossa sijaitseva Kuopion kaupunki on boreaalinen subkontinentaalinen, alempi mesoboreaalinen alhaishumidi. Tämä tarkoittaa keskimääräisen kylmää havumetsäilmastoa, joka on puolimantereinen ja ei kostea.lähde?

Rivas-Martinezin luokitus ei ole kovin laajalle levinnyt.


Rivas-Martinezin luokituksen peruslämpötilavyöhykkeetMuokkaa

  • Trooppinen
  • Välimeren
  • Lauhkea
  • Boreaalinen (viileä)
  • Napailmasto

Rivas-Martinezin luokituksen perusmuuttujatMuokkaa

Rivas-Martinezin luokituksessa lasketaan muutamia perusmuuttujia, esimerkiksi lämpötilanvaihteluja kuvaava mantereisuus, ja kylmimmän kuukauden lämpötiloja mittaava termisyys ja kosteutta kuvaava ombroterminen indeksi.

  • T: Vuoden keskilämpötila °C
  • Ti: Minkä tahansa vuoden kuukauden kuukauden keskilämpötila esimerkiksi Ti tammikuulle.
  • M: Vuoden kylmimmän kuukauden keskimääräinen maksimilämpötila (esimerkiksi tavallinen korkein lämpötila tammikuussa)
  • m: Vuoden kylmimmän kuukauden keskimääräinen minimilämpötila
  • Tmin: Vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila

Tmax: Vuoden lämpimimmän kuukauden maksimilämpötila (also M')

  • P: Vuoden keskisademäärä in muun muassa
  • Pi: Minkä tahansa vuoden kuukauden keskisademäärä.
  • Ps kesäsademäärä, pohjoisella pallonpuoliskolla

kääntöpiirien pohjoispuolella kesä, heinä, elo ja eteläisellä pallonpuoliskolla joulu, tammi, helmi. Tropiikissa Kauriin ja Kravun kääntöpiirien sisällä kasketaan kolmen kuivimman kuukauden sademäärä yhteen.

  • Pw talvisademäärä, pohjoisella pallonpuoliskolla

kääntöpiirien pohjoispuolella joulu, tammi, helmi ja eteläisellä pallonpuoliskolla kääntöpiirin eteläpuolella kesä, heinä, elo. Tropiikissa Kauriin ja Kravun kääntöpiirien sisällä kasketaan kolmen kuivimman kuukauden sademäärä yhteen.

  • Pp: Positiivinen sademäärä, niiden kuukausien sademäärä, joiden keskilämpötila on yli 0.
  • Tp: Celsiusasteiden kymmenesosina, niiden kuukausien yhteenlaskettu lämpötila, joiden lämpötila nousee yli 0 C.
  • Tps: Niiden kesäkuukausien lämpötila, joiden lämpötila yli 0C.
  • Pcm1: Neljän lämpimimmän kuukauden sademäärä[Pcm1= Ps4]
  • Pcm2: Seuraavien kuukausien sademäärä (4 lämpimimmistä kuukausista)
  • Pcm3: Edellisten kuukausien sademäärä (4 kylmimmistä kuukausista)
  • Ic mantereisuus Ic= Tmax-Tmin eli lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden lämpötilojen erotus.
  • It termisyys: It=(M+m+T)*10
T keskilämpötila, M kylmimmän kuukauden lämpimin lämpötila, m kylmimmän kuukauden kylmin lämpötila. *Itc kompensoitu termisyys, Itc=It+-C, kompensointiarvo C = 0 jos

9<Ic<18

  • Io ombroterminen indeksi, joka kuvaa kuivuutta, lasketaan 10*(Pp/Tp) eli tulos vuosittainen positiivinen sademäärä (sademäärä keskilämpötilaltaan nollan ylittävältä kuukaudelta) Pp jaettuna positiivinen lämpötila (nollan ylittävien kuukausien keskilämpötilojen summa) Tp kerrotaan kymmenellä
  • Ioe: Ombro-evapotranspiraatioindeksi. Vuoden keskilämpötilaltaan nollan ylittävien kuukaisen 8positiivisten'' lämpökuukausien) sademäärä mm/Thornthwaiten haihtuminen Ioe=Pp/PE
  • Ios2: lämpimimmän kahden kesäkuukauden ombroterminen indeksi. [Ios2 = (Pps2/Tps2) 10] ( kesä eli Tr3: kesäkuu, heinäkuu ja elokuu pohjoisella pallonpuoliskolla ja joulukuu, tammikuu ja helmikuu eteläisellä pallonpuoliskolla.
  • Iod2: ombroterminen indeksi vuoden kuivimman neljänneksen kahdelle kuivimmalle kuukaudelle (esimerkiksi talvelle, jos silloin sataa vähiten)

Iod2 = (Ppd2/Tpd2)*10

  • Itc = kompensoitu termisyys, saadaan laskemalla Itc = Ic+C, jossa C=C1,C2, C3 tai C4. Tätä käytetään leveysasteille yli 27 tasaamaan manner- ja meri-ilmastoja.
    • 0<Ic<=9 C=(9-Ic)*10
    • 9<Ic<18 C=0
    • 18<Ic<=21 f1=5 Ci=C1; C1=f1(Ic-18) maksimi C1=15
    • 21<Ic<=28 f2=15 Ci=C1+C2; C1=f1(21-18)=15; C2=f2(Ic-21) maksimi C2=105
    • 28<Ic<=46 f3=25 Ci=C1+C2+C3; C1=15; C2=f2(28-21)=105; C3=f3(Ic-28) maksimi C3=450
    • 46<Ic<=65 f4=30 Ci=C1+C2+C3+C4;C1=15;C2=105;C3=f3(46-28)=425;C4=f4(Ic- 46) maksimi C4=570

Mantereisuus-mereisyysMuokkaa

Mantereisuus Ic on Rivas-Martinezin luokituksessa lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden keskilämpötilojen erotus.

  • hyperoseaaninen (Ic 0-21) (hyvin mereinen)
    • äärimmäisen hyperoseaaninen 0-3
    • euhyperoseaaninen 3-7
    • hieman hyperoseaaninen 7-11
  • oseaaninen (Ic 11-21) mereinen
    • euoseaaninen 11-18
    • semikontinentaalinen 18-21 (puolimantereinen)
  • kontinetaalinen (Ic 21-65) (mantereinen)
    • subkontinentaalinen 21-28
    • eukontinentaalinen 28-45
    • hyperkontinentaalinen 46-65 (hyvin mantereinen)


Metsien tyypitMuokkaa

  • Mikrometsä 3-12 9-37 Mikrophanerofyytti
  • Mesometsä 12-24 37-73 Mesophanerofyytti
  • Makrometsä 24-50 73-152 Makrophanerofyytti
  • Megametsä > 50 > 152 Megafaneropfyyttiselvennä

Kosteusluokat ombrotyypin mukaanMuokkaa

Hyperaridi on erittäin kuiva ilmasto (aavikko), aridi kuiva (myös aavikko), semiaridi lähinnä puolikuivaa pensasaroa tai vastaavaa, submumidi alikosteaa aroa, humidi kosteaa metsäilmastoa , hyperhumidi hyvin kosteaa metsää ja ultrahyperhumidi lähellä sademetsää.

Trooppinen tai välimerenvyöhyke (subtrooppinen)Muokkaa

  • ultrahyperaridi lyhenne Uha, ombrotterminen indeksi Io < 0,1
  • alempi hyperaridi Lhar 0,1-0,2
  • ylempi hyperaridi Uhar 0,2-0,3
  • alempi aridi Lari 0,3-0,6
  • ylempi aridi Uari 0,6-1,0
  • alempi semiaridi Lsar 1,0-1,5
  • ylempi semiaridi Usar 1,5-2,0
  • alempi kuiva Ldry 2,0-2,8
  • ylempi kuiva Udry 2,8-3,6
  • alempi subhumidi Lshu 3,6-4,8
  • ylempi subhumidi Ushu 4,8-7,0
  • alempi humidi Lhum 7,0-10,5
  • ylempi humidi Uhum 10,5-14,0
  • alempi hyperhumidi Lhhu 14,0-21,0
  • ylempi hyperhumidi Uhhu 21,0-28,0
  • ultrahyperhumidi Uhh > 28,0

Lauhkea, boreaalinen ja kylmäMuokkaa

  • semiaridi lyhenne Sar, Io < 2.2
  • alempi kuiva Ldry 2,2-2,9
  • ylempi kuiva Udry 2,9-3,6
  • alempi subhumidi Lshu 3,6-4,8
  • ylempi subhumidi Ushu 4,8-6,0
  • alempi humidi Lhum 6,0-9,0
  • ylempi humidi Uhum 9,0-12,0
  • alempi hyperhumidi Lhhu 12,0-18,0
  • ylempi hyperhumidi Uhhu 18,0-24,0
  • ultrahyperhumidi Uhh > 24,0

Maapallon vyöhykkeetMuokkaa

Hieman tavallisuudesta poikkeava maapallon jako lämpövyöhykkeisiin.lähde?

  • Lämmin (torridi) (0° to 35° N & S)
    • 7°N to 7°S ekvauatoriaalinne, päiväntasaajavyöhyke
    • 0° to 23° N & S Trooppinen
    • 7° to 23°N & S eutrooppinen
    • 23° to 35°N & S subtroppinen
  • Viileä (lauhkea, temperaattinen) (35° to 66° N & S)
    • 35° to 52°N & S eutemperaattinen
    • 52° to 66°N & S subtemperaattinen
  • Kylmä (frigidi) arktinen, antarktinen 66° to 90

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa