Rivas-Martinezin ilmastoluokitus
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Rivas-Martinezin ilmastoluokitus on eräs ilmastoluokitus, joka perustuu lämpötiloista ja sademääristä laskettuihin tunnuslukuihin ja kasvillisuustyyppeihin.[1] Luokitus jakaa maapallon viiteen lämpövyöhykkeeseen, lukuisiin kosteusvyöhykkeisiin ja mantereisuus-mereisyysportaisiin. Näille annetaan nimet. Tämän luokituksen mukaan Suomen Pohjois-Savossa sijaitseva Kuopion kaupunki on boreaalinen subkontinentaalinen, alempi mesoboreaalinen alhaishumidi. Tämä tarkoittaa keskimääräisen kylmää havumetsäilmastoa, joka on puolimantereinen ja ei kostea.lähde?
Rivas-Martinezin luokitus ei ole kovin laajalle levinnyt.
Rivas-Martinezin luokituksen peruslämpötilavyöhykkeet muokkaa
- Trooppinen
- Välimeren
- Lauhkea
- Boreaalinen (viileä)
- Napailmasto
Rivas-Martinezin luokituksen perusmuuttujat muokkaa
Rivas-Martinezin luokituksessa lasketaan muutamia perusmuuttujia, esimerkiksi lämpötilanvaihteluja kuvaava mantereisuus ja kylmimmän kuukauden lämpötiloja mittaava termisyys ja kosteutta kuvaava ombroterminen indeksi.
- T: Vuoden keskilämpötila °C
- Ti: Minkä tahansa vuoden kuukauden kuukauden keskilämpötila, esimerkiksi Ti tammikuulle.
- M: Vuoden kylmimmän kuukauden keskimääräinen maksimilämpötila (esimerkiksi tavallinen korkein lämpötila tammikuussa)
- m: Vuoden kylmimmän kuukauden keskimääräinen minimilämpötila
- Tmin: Vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötila
Tmax: Vuoden lämpimimmän kuukauden maksimilämpötila (also M')
- P: Vuoden keskisademäärä in muun muassa
- Pi: Minkä tahansa vuoden kuukauden keskisademäärä.
- Ps kesäsademäärä, pohjoisella pallonpuoliskolla
kääntöpiirien pohjoispuolella kesä, heinä, elo ja eteläisellä pallonpuoliskolla joulu, tammi, helmi. Tropiikissa Kauriin ja Kravun kääntöpiirien sisällä kasketaan kolmen kuivimman kuukauden sademäärä yhteen.
- Pw talvisademäärä, pohjoisella pallonpuoliskolla
kääntöpiirien pohjoispuolella joulu, tammi, helmi ja eteläisellä pallonpuoliskolla kääntöpiirin eteläpuolella kesä, heinä, elo. Tropiikissa Kauriin ja Kravun kääntöpiirien sisällä kasketaan kolmen kuivimman kuukauden sademäärä yhteen.
- Pp: Positiivinen sademäärä, niiden kuukausien sademäärä, joiden keskilämpötila on yli 0.
- Tp: Celsiusasteiden kymmenesosina, niiden kuukausien yhteenlaskettu lämpötila, joiden lämpötila nousee yli 0 C.
- Tps: Niiden kesäkuukausien lämpötila, joiden lämpötila yli 0C.
- Pcm1: Neljän lämpimimmän kuukauden sademäärä[Pcm1= Ps4]
- Pcm2: Seuraavien kuukausien sademäärä (4 lämpimimmistä kuukausista)
- Pcm3: Edellisten kuukausien sademäärä (4 kylmimmistä kuukausista)
- Ic mantereisuus Ic= Tmax-Tmin eli lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden lämpötilojen erotus.
- It termisyys: It=(M+m+T)*10
- T keskilämpötila, M kylmimmän kuukauden lämpimin lämpötila, m kylmimmän kuukauden kylmin lämpötila. *Itc kompensoitu termisyys, Itc=It+-C, kompensointiarvo C = 0 jos
9<Ic<18
- Io ombroterminen indeksi, joka kuvaa kuivuutta, lasketaan 10*(Pp/Tp) eli tulos vuosittainen positiivinen sademäärä (sademäärä keskilämpötilaltaan nollan ylittävältä kuukaudelta) Pp jaettuna positiivinen lämpötila (nollan ylittävien kuukausien keskilämpötilojen summa) Tp kerrotaan kymmenellä
- Ioe: Ombro-evapotranspiraatioindeksi. Vuoden keskilämpötilaltaan nollan ylittävien kuukaisen 8positiivisten'' lämpökuukausien) sademäärä mm/Thornthwaiten haihtuminen Ioe=Pp/PE
- Ios2: lämpimimmän kahden kesäkuukauden ombroterminen indeksi. [Ios2 = (Pps2/Tps2) 10] ( kesä eli Tr3: kesäkuu, heinäkuu ja elokuu pohjoisella pallonpuoliskolla ja joulukuu, tammikuu ja helmikuu eteläisellä pallonpuoliskolla.
- Iod2: ombroterminen indeksi vuoden kuivimman neljänneksen kahdelle kuivimmalle kuukaudelle (esimerkiksi talvelle, jos silloin sataa vähiten)
Iod2 = (Ppd2/Tpd2)*10
- Itc = kompensoitu termisyys, saadaan laskemalla Itc = Ic+C, jossa C=C1,C2, C3 tai C4. Tätä käytetään leveysasteille yli 27 tasaamaan manner- ja meri-ilmastoja.
- 0<Ic<=9 C=(9-Ic)*10
- 9<Ic<18 C=0
- 18<Ic<=21 f1=5 Ci=C1; C1=f1(Ic-18) maksimi C1=15
- 21<Ic<=28 f2=15 Ci=C1+C2; C1=f1(21-18)=15; C2=f2(Ic-21) maksimi C2=105
- 28<Ic<=46 f3=25 Ci=C1+C2+C3; C1=15; C2=f2(28-21)=105; C3=f3(Ic-28) maksimi C3=450
- 46<Ic<=65 f4=30 Ci=C1+C2+C3+C4;C1=15;C2=105;C3=f3(46-28)=425;C4=f4(Ic- 46) maksimi C4=570
Mantereisuus-mereisyys muokkaa
Mantereisuus Ic on Rivas-Martinezin luokituksessa lämpimimmän ja kylmimmän kuukauden keskilämpötilojen erotus.
- hyperoseaaninen (Ic 0-21) (hyvin mereinen)
- äärimmäisen hyperoseaaninen 0-3
- euhyperoseaaninen 3-7
- hieman hyperoseaaninen 7-11
- oseaaninen (Ic 11-21) mereinen
- euoseaaninen 11-18
- semikontinentaalinen 18-21 (puolimantereinen)
- kontinetaalinen (Ic 21-65) (mantereinen)
- subkontinentaalinen 21-28
- eukontinentaalinen 28-45
- hyperkontinentaalinen 46-65 (hyvin mantereinen)
Metsien tyypit muokkaa
Kosteusluokat ombrotyypin mukaan muokkaa
Hyperaridi on erittäin kuiva ilmasto (aavikko), aridi kuiva (myös aavikko), semiaridi lähinnä puolikuivaa pensasaroa tai vastaavaa, submumidi alikosteaa aroa, humidi kosteaa metsäilmastoa , hyperhumidi hyvin kosteaa metsää ja ultrahyperhumidi lähellä sademetsää.
Trooppinen tai välimerenvyöhyke (subtrooppinen) muokkaa
- ultrahyperaridi lyhenne Uha, ombrotterminen indeksi Io < 0,1
- alempi hyperaridi Lhar 0,1-0,2
- ylempi hyperaridi Uhar 0,2-0,3
- alempi aridi Lari 0,3-0,6
- ylempi aridi Uari 0,6-1,0
- alempi semiaridi Lsar 1,0-1,5
- ylempi semiaridi Usar 1,5-2,0
- alempi kuiva Ldry 2,0-2,8
- ylempi kuiva Udry 2,8-3,6
- alempi subhumidi Lshu 3,6-4,8
- ylempi subhumidi Ushu 4,8-7,0
- alempi humidi Lhum 7,0-10,5
- ylempi humidi Uhum 10,5-14,0
- alempi hyperhumidi Lhhu 14,0-21,0
- ylempi hyperhumidi Uhhu 21,0-28,0
- ultrahyperhumidi Uhh > 28,0
Lauhkea, boreaalinen ja kylmä muokkaa
- semiaridi lyhenne Sar, Io < 2.2
- alempi kuiva Ldry 2,2-2,9
- ylempi kuiva Udry 2,9-3,6
- alempi subhumidi Lshu 3,6-4,8
- ylempi subhumidi Ushu 4,8-6,0
- alempi humidi Lhum 6,0-9,0
- ylempi humidi Uhum 9,0-12,0
- alempi hyperhumidi Lhhu 12,0-18,0
- ylempi hyperhumidi Uhhu 18,0-24,0
- ultrahyperhumidi Uhh > 24,0
Maapallon vyöhykkeet muokkaa
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: suomeksi |
Hieman tavallisuudesta poikkeava maapallon jako lämpövyöhykkeisiin.
- Lämmin (torridi) (0° to 35° N & S)
- 7°N to 7°S ekvauatoriaalinne, päiväntasaajavyöhyke
- 0° to 23° N & S Trooppinen
- 7° to 23°N & S eutrooppinen
- 23° to 35°N & S subtroppinen
- Viileä (lauhkea, temperaattinen) (35° to 66° N & S)
- 35° to 52°N & S eutemperaattinen
- 52° to 66°N & S subtemperaattinen
- Kylmä (frigidi) arktinen, antarktinen 66° to 90
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Isobioclimatees USGS