Rintamaveteraaniliitto

suomalainen veteraanijärjestö

Rintamaveteraaniliitto – Frontveteranernas förbund ry (vuoteen 1999 Rintamamiesveteraanien liitto – Frontmannaveteranernas förbund ry) oli vuosina 1964–2023 toiminut suomalainen talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistuneiden rintamaveteraanien ja heidän perheenjäsentensä etujärjestö. Sillä oli 13 piiriyhdistystä, jotka kattoivat koko maan, ja 69 paikallisosastoa.[1] Liitto oli poliittisesti sitoutumaton.

Rintamaveteraaniliiton kunniaristi, jonka Suomen puolustusministeri pystyi myöntämään liiton esityksestä henkilölle, joka on antanut arvokasta tukea sotien veteraaneille.

Rintamamiesveteraanien Liiton perustava kokous pidettiin Helsingin kauppakorkeakoulun tiloissa 5. huhtikuuta 1964. Se liittyi vuonna 1979 Maailman veteraanijärjestön jäsenjärjestöksi ja oli mukana vuonna 1999 perustetun Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan toiminnassa.[1] Rintamamiesveteraanien Liitto ja Suomen sotaveteraaniliitto olivat pitkään riidoissa keskenään. Rintamamiesveteraanien Liiton näkemyksen mukaan sotaveteraaniliittoon sai liittyä sellainenkin henkilö, joka ei ollut ollut sodassa mukana, kun taas heidän liittoonsa kelpasivat vain rintamamiehet.

Liiton tarkoituksena oli veteraanien edunvalvonta ja myöhempinä vuosina veteraanien kuntoutuksen, eläketurvan sekä itsenäistä selviytymistä omassa kodissa tukeneiden palveluiden edistäminen. Toimintaa rahoitettiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen yleisavustuksilla sekä jäsenmaksutuloilla. Sotiemme Veteraanit -varainhankinnan kautta hankitut tulot liitto jakoi veteraanijäsenilleen kotona asumisen tukemiseen.[1] Vuonna 2016 liitolla oli noin 4 000 varsinaista jäsentä sekä noin 5 000 kannattajajäsentä.[2]

Rintamaveteraaniliitto päätti lopettaa toimintansa vuonna 2023, koska sen jäljellä olevat veteraanijäsenet eivät korkean ikänsä vuoksi enää jaksaneet osallistua liiton toimintaan.[3][4] Viimeisessä liittokokouksessa päätettiin 10. kesäkuuta 2023 lopettaa liiton toiminta saman vuoden lopulla.[3][5] Kaikkien suomalaisten sotaveteraanien keski-ikä oli tuolloin noin 97 vuotta,[3][4] ja liitossa oli jäljellä enää nelisensataa veteraanijäsentä.[5] Liiton viimeinen puheenjohtaja oli ministeri Matti Louekoski.[3][4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Rintamaveteraaniliitto Rintamaveteraaniliitto ry. Viitattu 10.6.2023.
  2. Paunonen, Reetta: Jenni Haukiolle kunniaristi veteraaneilta – "Hyvin suuri kunnia" Iltalehti. 20.4.2016. Viitattu 21.4.2016.
  3. a b c d Ekström, Rasmus: Rintama­veteraani­liitto lopettaa toimintansa – ”Tämä on vääjäämätön tosi­asia” Helsingin Sanomat. 10.6.2023. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 2.7.2023.
  4. a b c Rintamaveteraaniliitto lopettaa toimintansa Yle Uutiset. 10.6.2023. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 2.7.2023.
  5. a b Puurunen, Titta: Rintamaveteraaniliitto lakkautettiin – sotaveteraani: ”Tärkeintä on ollut itsenäinen Suomi ja maanpuolustustahdon ylläpitäminen” Yle Uutiset. 10.6.2023. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 2.7.2023.

Aiheesta muualla muokkaa