Rihmanaava
kotelosienilaji
Rihmanaava (Usnea longissima syn. Dolichousnea longissima) on maailman pisin jäkälä, jonka lähes haaraton sekovarsi venähtää jopa kolmimetriseksi.[1] Laji ei yleensä kiinnity kasvualustaan yhdestä pisteestä vaan roikkuu vyyhtenä puun oksilla. Rihmanaava on perusväriltään kalpean kellanvihreä tai -harmaa.[2] Aiemmin rihmanaavaa on esiintynyt Suomessa muutamissa paikoissa, mutta se lienee sittemmin hävinnyt Suomesta.[1]
| Rihmanaava | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kotelosienet Ascomycota |
| Alakaari: | Pezizomycotina |
| Luokka: | Lecanoromycetes |
| Alaluokka: | Lecanoromycetidae |
| Lahko: | Maljajäkälät Lecanorales |
| Heimo: | Karpeet Parmeliaceae |
| Suku: | Naavat Usnea |
| Laji: | longissima |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Usnea longissima |
|
| Synonyymit | |
|
Dolichousnea longissima |
|
| Katso myös | |
Rihmanaavan jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy diffraktahappoa (C20H22O7) ja skvamaattihappoa (C19H18O9).[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 186. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.
- ↑ Rihmanaava – Usnea longissima Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 29.11.2022.
- ↑ Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander K. & Myllys, L.: Suomen jäkäläopas, sivu 482. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1.
Aiheesta muualla
muokkaa- iNaturalist: Rihmanaava (Usnea longissima)
- ITIS: Usnea longissima (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Dolichousnea longissima (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Usnea longissima (englanniksi)
- Consortium of Lichen Herbaria: Dolichousnea longissima (englanniksi)