Ridala on entinen kunta Läänemaan maakunnassa Viron länsirannikolla. Kunta ympäröi Haapsalun kaupunkia. Vuonna 2010 kunnassa asui 3 311 asukasta. Kunnassa sijaitsi Rohukülan satama, josta on laivayhteys Vormsiin ja Hiidenmaalle.

Ridala
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Valtio Viro
Maakunta Läänemaa
Yhdistetty Haapsaluun 2017
Hallinto
 – Asutustyyppi entinen kunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 253,4 km²
Väkiluku (2010) 3 311
 – Väestötiheys 13 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Ridala yhdistettiin Haapsaluun.[1]

Maantiede muokkaa

Ridalan kunta oli pinta-alaltaan 253,4 km². Kunnan rajanaapureita olivat Haapsalun lisäksi Taebla ja Martna. Kuntaan kuului 78 saarta, joista suurin on Tauksi. Ridalassa oli 56 kylää ja kaksi pienkauppalaa (alevik), joissa asui 1. tammikuuta 2010 3 311 asukasta. Tärkeimmät liikenneväylät ovat Ääsmäe–Haapsalu–Rohuküla-päätie ja Haapsalu–Laiküla-maantie.[2]

Väestö muokkaa

Vuonna 2011 Ridalan kunnassa oli 3 109 asukasta, joista 2 760 (88,8 %) oli virolaisia, 270 (8,7 %) venäläisiä ja 78 (2,5 %) muita kansallisuuksia.[3]

Historia muokkaa

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Ridalan alueelta ovat peräisin ensimmäiseltä vuosituhannelta jaa. Skandinavialaisissa saagoissa kerrotaan Ingvar-nimisestä kuninkaasta, joka kuoli sotaretkellä Viroon 600-luvulla. Yhden teorian mukaan hänen kuolinpaikkansa oli Ridala. Kunnan alueella sijaitseva Madudemägi oli perimätiedon mukaan viikinkien tai virolaisten merenkävijöiden keskuspaikka. Alueelta onkin löydetty myöhemmin oletettavasti viikinkien rakentaman linnan jäännökset. Muinaisajalla Ridalan on oletettu olleen tiheimmin asutettu paikka Läänemaalla.[4] Baltian ristiretkien aikana ristiretkeläiset tekivät sotaretkiä Ridalaan ja paikalliset ristiretkeläisten liittolaisten lättiläisten ja liiviläisten kimppuun nykyisen Latvian alueelle. Kesällä 1211 ridalalaisten mainittiin olleen mukana taistelussa Toreidan linnan lähistöllä, jossa kaikkien ridalalaisten johtajien mainittiin kuolleen. Ridalalaisia oli mukana myös tappioon päättyneessä Matinpäivän taistelussa. Ridala ja koko Läänemaa alistettiin vuoteen 1218 mennessä. Ridala liitettiin Saarenmaan-Läänemaan hiippakuntaan.[5] Valloituksen jälkeen Ridalan alue läänitettiin moisioille. Kuuluisimpia alueen moisioherroista oli Reinhold Ungern-Sternberg, joka toimi Vironmaan ritarikunnan johtajana. Suuri Pohjan sota aiheutti monen kartanon tyhjentymisen.[6] Vuosina 1856–1885 Ridalaan rakennettiin koulujärjestelmä ja vuosisadan loppuun mennessä alueella oli 11 koulua. Viron itsenäisyyden aikaan alueella toimi useita virolaisia seuroja.[7] Neuvostomiehityksen aikana Ridalassa toimivat kolhoosit Lahe, Kevad, Lääne, Eespere, Aurora, Kalev, Uus metsa,Õnnevälja”, Leek ja Tasuja. Vuodesta 1968 kolhoosit yhdistettiin Valgus- ja K. Marxi -nimisiksi sovhooseiksi. Vuonna 1977 monet alueen kylistä yhdistettiin.[8] Viron itsenäistyttyä Ridalasta tuli itsehallinnollinen kunta 1991[9].

Lähteet muokkaa

  1. Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 28.4.2018. (viroksi)
  2. Üldinfo Ridala vald. Arkistoitu 26.11.2010. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)
  3. RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
  4. Muinasaeg Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]
  5. Muistne vabadusvõitlus Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]
  6. Mõisad Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]
  7. Haridus ja kultuur Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]
  8. Nõukogude aeg Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]
  9. Valla taassünd Ridala vald. Viitattu 4.11.2010. (viroksi)[vanhentunut linkki]