Rhuddlan-asetus
Rhuddlan-asetus (kymriksi Statud Rhuddlan) solmittiin 3. maaliskuuta 1284 Englannin kuningas Edvard I:n valloitettua Walesin. Se annettiin Rhuddlanin linnassa Pohjois-Walesissa, joka rakennettiin Edvard I:n aikana vahvistamaan Englannin kamppailua Walesia vastaan.
Walesin viimeisen hallitsijan, Llywelyn ap Gruffuddin, kukistuttua vuonna 1282 Wales yhdistettiin Englannin kuningaskuntaan ja Edvard I yritti rauhoitella uutta aluetta.
Asetus jakoi Walesin Angleseyn, Merionethshireen ja Caernarvonin kreivikuntiin, toi sen Englannin lakijärjestelmän yhteyteen ja salli hallitsijan nimittää virkamiehiä kuten vouteja ja sheriffejä. Jotkut walesilaisten tavoista jätettiin kuitenkin ennalleen, esimerkiksi perimyskäytäntöjä ei muutettu.
Rhuddlan-asetus pysyi voimassa kunnes Henri VIII solmi uuden lain (Laws in Wales Acts) vuonna 1536.