Rauha Kejonen (s. 17. elokuuta 1955 Nurmes) on suomalainen prosaisti ja runoilija.[1]

Rauha Kejonen

Ura muokkaa

Kejosen vanhemmat ovat Silja (o.s. Korhonen) ja Eino Kejonen. Kirjoittamista Kejonen on opiskellut muun muassa Mikkelin kirjoittajaopistossa (1979)[1] sekä Tove Idströmin, Outi Nyytäjän, Reko Lundánin ja Pauliina Hulkon vetämillä kursseilla.

Kejonen työskenteli Pielisjärven tuomiokunnassa, sittemmin Nurmeksen käräjäoikeudeksi muuttuneessa alioikeudessa toimistosihteerinä vuosina 1974–2009.[2][3] Vuodesta 2010 lukien hän on ollut vapaa kirjailija. Kirjailijantyönsä ohella Kejonen toimi kirjallisuuskriitikkona vuosina 2010-2022.[4] Hän on myös opettanut kirjoittamista Nurmeksen kansalaisopistossa, missä hän veti Luovan kirjoittamisen piiriä vuosina 2010–2018[4]. Sanomalehti Karjalaisen kolumnistina Kejonen toimi vuosina 1996–2000 ja paikallislehti Ylä-Karjalan kolumnistina hän on toiminut vuodesta 2006 lukien[1].

Kejonen on myös taidemaalari. Nurmeksessa hänellä on ollut kaksi omaa taidenäyttelyä vuosina 1997 ja 2010 sekä runotaulujen näyttely Helsingissä vuonna 1992[4] ja Nurmeksessa vuonna 1993. Lisäksi hän on osallistunut useisiin Ylä-Karjalan Taideyhdistyksen yhteisnäyttelyihin.

Suomen Näytelmäkirjailijaliiton jäsen Kejonen on ollut vuodesta 1987 lukien[2], Suomen arvostelijain liiton jäsen vuodesta 1986 ja Suomen Kirjailijaliitto r.y:n jäsen vuodesta 2001.

Teokset muokkaa

Novellikokoelma muokkaa

[1]

Romaanit muokkaa

[1]

Runokokoelmat muokkaa

[1]

Kuunnelmat muokkaa

  • Raakel Raakel, 1987[2]
  • Mustaviinimarjat, 1987[2]
  • Kolme nukkea, 1988[2]
  • Matkustajakoti, 1990[2]
  • Tyrmäystipat, neljä pakinaa, 2000[1]

Näytelmät muokkaa

  • Hauta, 1995[2]
  • Illallinen kolmelle miehelle, 1997[2]

Elokuvakäsikirjoitukset muokkaa

  • Paluu saareen, 1996[2]
  • Kivinen lintu, 1999[2]

Laulujen sanoitukset muokkaa

  • Immanuel-joulunäytelmään kuusi laulua, kantaesitys 1989, säveltänyt Seppo Paakkunainen (esitetään kerran vuodessa jouluaaton aattona Nurmeksen kirkkopuistossa)[1]
  • Maitohorsmat kukkivat, Love Kustannus Oy 2002, yksi laulu, säveltänyt Eero Ojanen[1]

Palkinnot muokkaa

  • 1. palkinto Contactor-ylioppilaslehden kirjoituskilpailu 1973[1]
  • 3. palkinto Kansan Sivistystyön Liiton proosakilpailu 1979[1]
  • 2. palkinto J. H. Erkon kirjoituskilpailu 1982[2]
  • Kunniamaininta Tammen ja City-lehden novellikilpailu 1986[1]
  • 1. palkinto Lapuan hiippakunnan kirkkodraamatekstikilpailu 1991[2]
  • 1. palkinto Lahden runomaraton 1991[2]
  • 1. palkinto Lyhytelokuvakäsikirjoituskilpailu Pohjois-Karjala 1992[2]
  • Nurmeksen kaupungin kulttuuripalkinto 1992[1]
  • Pohjois-Karjalan Kirjailijayhdistys Ukrin Vuoden kynä 1995[1]
  • 1. palkinto Anjalankosken valtakunnallinen lyhytelokuvien kilpailu 1996[2]
  • 1. palkinto (yksi kolmesta palkitusta) TV 1 Draama Sukupolveni unta –elokuvakäsikirjoituskilpailu 1998[2]
  • Kunniamaininta Verkkolehti Usvan lyhytnovellikilpailu 2010[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o Kejonen, Rauha Kirjasampo. Viitattu 31.7.2017.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p Vieraana Rauha Kejonen Yle Vintti. 13.12.1999. Viitattu 15.1.2024.
  3. Kejonen, Rauha: Ammattina kirjailija: Rauha Kejonen 25.9.2020. Suomen Kirjailijaliitto ry. Viitattu 15.1.2024.
  4. a b c Rauha Kejonen Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry. Viitattu 15.1.2024.

Aiheesta muualla muokkaa