Rannikkoukonkorento

Rannikkoukonkorento (Aeshna serrata) on ukonkorentoihin kuuluva Suomessa jokseenkin harvinainen sudenkorento.

Rannikkoukonkorento
Naaras
Naaras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta, Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset, Arthropoda
Luokka: Hyönteiset, Insecta
Lahko: Sudenkorennot, Odonata
Alalahko: Aitosudenkorennot, Anisoptera
Heimo: Ukonkorennot, Aeshnidae
Suku: Aeshna
Laji: serrata
Kaksiosainen nimi

Aeshna serrata
Hagen, 1856

Synonyymit
  • Aeshna osiliensis Mierzejewski, 1913[1]
  • Aeshna serrata osiliensis Mierzejewski, 1913[1]
Katso myös

  Rannikkoukonkorento Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Koiras

Rannikkoukonkorento on hyvin samankaltainen kuin iso-, sini- ja suoukonkorento. Eniten rannikkoukonkorento muistuttaa näistä isoukonkorentoa ja vähiten suoukonkorentoa. Rannikkoukonkorennon koiraan kuviointien pääväri on heleän sininen. Naaraalla on yleensä keltaiset, mutta joskus koirasmaisen sinisetkin kirjailut. Lajilla on keskiruumiissaan jokseenkin niiden väliin jäävän alueen levyiset sivujuovat. Näistä etummainen on joka kohdasta yhtä leveä. Naaraalla taas on keskiruumiissaan selkeästi erottuvat olkajuovat, toisin kuin lähisukuisten lajien naarailla. Korennon otsassa sijaitsevalla T:n muotoisella kuviolla on ohuempi varsi kuin isoukonkorennon vastaavalla. Myös koiraan perälisäkkeet eroavat muista lajeista. Ne kaareutuvat näkyvästi sivulta päin katsottuna, ja alempi perälisäke on ylempiä lyhyempi. Ylempien perälisäkkeiden kärjen yläpuolella on rivi pieniä kyhmyjä.[2]

Lajilla on 53–62 mm pitkä takaruumis ja 46–53 mm pitkä takasiipi. Korento on näin isoukonkorentoa pienikokoisempi mutta sini- ja suoukonkorentoa suurempi.[2]

Elintavat ja ravinto muokkaa

Rannikkoukonkorennon lentoaika alkaa kesäkuun loppupuoliskolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Päälentoaikaa ovat heinäkuu ja elokuu.[2]

Lajilla on tapana laskeutua tavallista useammin maahan, jossa se pysyttelee vaakatasossa.[2]

Rannikkoukonkorento syö usein perhosia ja suuriakin sudenkorentoja.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa

Lajin levinneisyysalueeseen kuuluvat Itämeren alue ja Aasia Mongoliaan asti. Tanskasta ja Turkista tunnetaan vain yksi havainto. Itämeren seudun populaatioiden on katsottu muodostavan oman lajinsa Aeshna osiliensis, mutta nykyisin ne lasketaan rannikkoukonkorentoon kuuluviksi. Taksonominen asema ei kuitenkaan ole täysin varma.[1][2]

Suomessa rannikkoukonkorentoa elää Itämeren rannikkoalueilla, etenkin Lounais-Suomessa. Laji on Suomessa jokseenkin harvinainen. Rannikkoukonkorento elää Suomessa merenlahdilla ja niiden lähiseutujen lammilla, joilla on runsaasti kasvillisuutta. Lajin yksilöitä eksyy toisinaan myös ainakin soiden lammille.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Boudot, J.-P.: Aeshna serrata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.11.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 122–123. Uudistettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7.

Aiheesta muualla muokkaa