Rakotulivuori
Rakotulivuori tai purkaushalkeama on tulivuorityyppi, jossa purkaus tapahtuu keskuskraatterin sijaan pitkänomaisesta maankuoren halkeamasta.[1] Halkeamat ovat yleensä muutamia metrejä leveitä, mutta ne voivat olla useita kilometrejä pitkiä.[2]
Islannissa rakotulivuoret ovat usein pitkiä halkeamia, jotka kulkevat litofäärilaattojen repeämävyöhykkeiden suuntaisesti.[3] Rakotulivuorten purkaukset eivät ole yleensä räjähdysmäisiä, vaan niissä laava valuu varsin rauhallisesti maanpinnalle.[2] Laavaa voi kuitenkin purkautua valtavasti, ja niistä voi kasautua paksuja laavatasankoja.[3] Historiallisen ajan suurin tunnettu purkaus oli vuonna 939 tapahtunut Eldgján purkaus, joka vapautti 19,6 kuutiokilometriä laavaa.[2][4]
Rakopurkauksia tapahtuu myös suurten tulivuorten rinteiltä. Joidenkin tulivuorten, kuten Etnan, Mauna Loan ja Kīlauean huipulta lähtee säteittäin magmaa täynnä olevia halkeamia.[5] Tällaisista halkeamista syntyy usein niin sanottuja ”tuliverhoja”, kun joltain osuudelta purkautuu laavasuihkuja. Halkeaman reunoille muodostuu basalttisesta roiskeesta valleja, mutta yksittäisistä purkausaukoista kehittyy halkeaman suuntaisesti kulkevia kraatteririvejä sekä tuhka- ja heittelekartioita.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Cataldo V., Taylor J., Hargitai H., Kereszturi : Teoksessa ”Fissure Vent”Encyclopedia of Planetary Landforms. New York, NY: Springer, 2014. ISBN 978-1-4614-9213-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 22.5.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c fissure vent Illustrated Volcano Glossary. Volcano Discovery. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Decker, Barbara B. & Decker, Robert W: Volcano: Fissure vents Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ About Eldgjá Vatnajökull National Park. Arkistoitu 22.5.2021. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Fissure Eruptions How Volcanoes Work. Vic Camp. Arkistoitu 21.4.2021. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rakotulivuori Wikimedia Commonsissa
