Rakennuslehti
Rakennuslehti on suomalainen rakennusalan uutis- ja erikoislehti. Viikoittain perjantaisin ilmestyvän rakennusalan ammattilaisille tarkoitetun lehden kustantajana on Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy, jonka omistavat Sanoma Media Finland, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto (RIL), Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL sekä Rakennusteollisuus RT ry. Näiden järjestöjen jäsenet muodostavat valtaosan lehden tilaajakunnasta. Lehden levikki on noin 30 000 ja lukijamäärä noin 50 000 (Lukijatutkimus, IRO 2014).[1]
| Rakennuslehti | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | aikakauslehti |
| Aihealue | rakennusalan uutiset |
| Kustantaja | Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy |
| ISSN | ISSN 0033-9121 |
| Levikki | 33 715 (LT 2014)[1] |
| Perustettu | 1966 |
| Päätoimittaja | Tapio Kivistö[2] |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | tabloid |
| Ilmestymistiheys | 40 numeroa vuodessa |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Historiaa
muokkaaRakennuslehden perusti vuonna 1966 Insinööriuutisten (nykyisin Tekniikka & Talous) silloinen päätoimittaja, diplomi-insinööri Tola Toivinen yhdessä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n ja Suomen Rakennusmestariliiton kanssa. Lehden esikuvana oli ruotsalainen Byggnadstidningen ja työnimenä aluksi ”Rakennusuutiset”.[3]
Lehden julkaisijaksi perustettiin Rakentajain Tiedotus ry, toimitus perustettiin Helsingin Ratakatu 5:een, ja lehden ensimmäiset näytenumerot painettiin syksyllä 1966 Uuden Suomen kirjapainossa.
Rakennuslehden varsinainen toiminta alkoi vuonna 1967, jolloin se ilmestyi 47 kertaa eli lähes joka viikko. Lehden koko vaihteli neljästä sivusta 12 sivuun. Vuoden lopulla painos oli 11 300, mutta lehti oli tappiollinen ja halvan oloinen liian alhaisten jäsentilaushintojen takia. Ensimmäiseen voitolliseen tulokseen päästiin 1969 muun muassa työpaikkailmoitteluun panostamalla. Vuonna 1972 lehden painaminen siirtyi Keski-Uusimaan kirjapainoon Keravalle.[3]
Rakentamisen niin sanottuina hulluina vuosina 1973–1974 Rakennuslehti osoittautui alalla tarpeelliseksi rekrytointikanavaksi ja lehden kannattavuus parani. Kirjoitettavaa riitti paitsi rakentamisesta myös sen seurauksista. Imatran Voiman entisenä suunnittelijana ja PR-insinöörinä Tola Toivinen oli nähnyt läheltä ympäristöarvojen merkityksen kasvun. ”Myös rakentajat on saatava luonnonsuojelutyöhön”, hän kirjoitti jo vuonna 1967.
Vuonna 1968 lehti alkoi esitellä juttusarjassaan Suomen suurimpia rakennusliikkeitä. 1970-luvun alussa tämä laajeni kerran vuodessa ilmestyväksi katsaukseksi suurimpien rakennusalan yritysten tulostiedoista.
Toivinen kutsui vuonna 1973 lehteen toimittajaksi, rakennusinsinööri Heikki Ranssin, joka oli erotettu Neuvostoliittoa arvostelleen pääkirjoituksen takia Insinööriuutisisten päätoimittajan tehtävästä. Hän aloitti Rakennuslehden päätoimittajana vuonna 1980 Toivisen jäätyä eläkkeelle.
Vuonna 1980 lehden julkaisusta vastannut yhdistys Rakentajain Tiedotus muutettiin osakeyhtiöksi nimeltä Suomen Rakennuslehti Oy.Samalla hylättiin yleishyödyllisyys toimintaperiaatteena ja yhtiön tehtäväksi tuli voiton tuottaminen osakkaille. Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry tuli mukaan lehden jäsentilaajaksi 1975 ja osakkaaksi 1985. Rakennuslehden levikki oli tuolloin noin 23 000. Tilaajista liittoihin kuuluvia rakennusmestareita oli 15 000, rakennusalan diplomi-insinöörejä 4 000 ja rakennusinsinöörejä sekä rakennusarkkitehteja 3700 kappaletta.
Vuonna 1986 Rakennuslehti käynnisti yhä jatkuvan Vuoden Työmaa –kilpailun. Sillä haluttiin nostaa työmaiden ja perusrakentamisen arvostusta.
Vuonna 1986 toimitusjohtajaksi nimitettiin rakennusinsinööri ja kauppatieteiden maisteri Veikko Savolainen. Hän ryhtyi heti neuvotteluihin kilpailevien alan uutislehtien Uuden Suomen Rakennus-Suomen ja Suomen Rakennusteollisuusliiton julkaiseman Rakennustuotannon liittämiseksi Rakennuslehteen.
Syksyllä 1989 Suomen Rakennusteollisuusliitto tuli Rakennuslehden osakkaaksi, mikä reilua vuotta myöhemmin merkitsi Rakennustuotannon lopettamista. Päätös tehtiin juuri ennen kuin rakentaminen ajautui syvään ja pitkään lamaan. Vuosi 1993 merkitsi Rakennuslehdelle suuria irtisanomisia. Päätoimittaja Heikki Ranssi lähti omasta aloitteestaan ja toimitusjohtaja Veikko Savolainen otti itselleen myös päätoimittajan tehtävät. Ranssi keskittyi perustamiensa avioliittoleirien vetämiseen.
Rakennuslehden yhdeksi pelastukseksi osoittautuivat vientijulkaisut, joita tehtiin sekä englanniksi, saksaksi että venäjäksi. Lama alkoi hellittää vuonna 1996, samana vuonna jolloin rakennusalan koulutukseen tehtiin isoja leikkauksia. Rakennusmestari- ja rakennusarkkitehtikoulutus lopetettiin samoin kuin Oulun yliopiston rakennusalan diplomi-insinöörikoulutus. Seuraukset näkyivät 2000-luvulla osaajapulana.
Uutena päätoimittajana ja toimitusjohtajana aloitti vuonna 1999 diplomi-insinööri Sampsa Heilä, jonka tausta oli rakennustuoteteollisuudessa.
Pian omistajat päättivät RIL:n puheenjohtajan Risto Kangas-Ikkalan johdolla panna lehden myyntiin. Ostajaksi saatiin kesällä 2001 Sanoma Oyj. Sen tytäryritys Helsinki Media osti osakkeista 60 prosenttia. Uusi omistaja odotti Suomen Rakennuslehti Oy:ltä kasvua ja uusia tuotteita. Pelkkään Rakennuslehteen ei saanut tyytyä. Ensimmäiseksi lanseerattiin Osaava Kodinrakentaja –lehti, jonka päätoimittajaksi nimitettiin Veijo Käyhty.
Vuonna 2005 Sanomissa pitkän uran tehnyt Veijo Käyhty tuli Rakennuslehden päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi tuli Sanomien useita aikakauslehtiä silloin johtanut Heikki Nurmela.
Suomen Rakennuslehti Oy:n hallitus käynnisti helmikuussa 2011 hankkeen, jolla yhteistyössä Uuden Insinööriliiton UIL:n kanssa tähdättiin kilpailevan lehden perustamiseen Tekniikka & Taloudelle. Samassa yhteydessä Suomen Rakennuslehti Oy:n nimeksi päätettiin vaihtaa Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy.
Uuden 3T-lehden levikki oli peräti 70 000 kappaletta. Se osoittautui erittäin tappiolliseksi. Lehti lopetettiin vuoden 2013 lopussa ja samalla lopetettiin myös Osaavan Kodinrakentajan tekeminen.
Nykyisin Rakennuslehti painetaan tamperelaisessa Punamusta Oy:ssä.[1] Lehden päätoimittajana elokuun alusta 2017 toimii filosofian tohtori Tapio Kivistö.
Veijo Käyhty ja Rakennuslehdessä vuodesta 1984 työskennellyt toimittaja Auri Häkkinen jäivät eläkkeelle vuoden 2019 alussa. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Teemu Vehmaskoski RIL:stä.
Rakennuslehti on julkaissut rakennusalan uutisia netissä vuodesta 2002 alkaen. Netissä viikkokävijämäärä on parhaimpina viikkoina yli 40 000 eli selvästi enemmän kuin lehden tilausmäärä. Netin kautta lehti tavoittaa muitakin kuin rakennusalan ammattilaisia. Tästä kertoo muun muassa se, että suosituimmat jutut koskevat rakentamisen laatua ja sisäilmaongelmia. Ylivoimaisesti suosituin juttu on vuonna 2016 tehty historiikki Näin Suomi homehtui. Myös rakentamisen korruptiota ja kartelleja käsittelevä historiikki Rakentamisen musta kirja on ollut varsin luettu.
Rakennuslehti tekee nykyisin yhteistyötä Helsingin Sanomien kanssa. Se tarkoittaa sitä, että lehdet voivat vapaasti käyttää toistensa juttuja ja Rakennuslehti tekee myös rakennusalan erikoisliitteitä Helsingin Sanomiin.
Rakennuslehden toimittajille on tullut myös ulkopuolista tunnustusta. Toimittaja Mikko Kortelainen sai vuonna 2004 Tutkivien toimittajien yhdistyksen tunnustuspalkinnon Lumilapion juttusarjastaan, joka koski Hakan konkurssipesän omaisuuden myyntiä alihintaan. Maarakennusalan neuvottelukunta antoi vuonna 2016 Pikkutömppä-tunnustuspalkinnon Rakennuslehden toimittaja Auri Häkkiselle.
Päätoimittajia
muokkaa- Tola Toivinen 1966–1979
- Heikki Ranssi 1980–1993
- Veikko Savolainen 1994–1998
- Sampsa Heilä 1999–2004
- Veijo Käyhty 2005–2017[2]
- Tapio Kivistö 2017–[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Mediakortti 2016 (Arkistoitu – Internet Archive), Rakennuslehti. Viitattu 7.7.2016.
- ↑ a b c Tapio Kivistö Rakennuslehden päätoimittajaksi, Julkaisija 18.5.2017.
- ↑ a b Mölsä, Seppo: Rakennuslehti perustettiin valtavan muuttoaallon ja rakentamisbuumin keskelle – lehden historia 1966–79, Rakennuslehti 10.6.2016. Viitattu 7.7.2016.