Raikkosi (ven. Райкузи, Raikuzi) on entinen inkeriläinen kylä, joka kuului Hietamäen luterilaiseen seurakuntaan. Kylän toinen nimi oli Nuolijoki, ja se sijaitsee samannimisen joen rannalla. Kylä kuuluu hallinnollisesti nyt Leningradin alueen Lomonosovin piiriin.

Perimätiedon mukaan kylän perusti Andrus Raikkerus -niminen suomalainen, joka tuli Muolaasta.[1] Vuonna 1849 kylässä asui 142 inkeriläistä, niistä 95 äyrämöisiä ja 47 savakoita.[2] Äyrämöinen kylänosa oli nimeltään Hotakka. Kylässä toimi 1870-luvun alusta kansakoulu, joka oli Rospeekan kylän kanssa yhteinen. Kylän suurin suku oli Raikkerus, muita sukuja oli Virolainen ja Puumalainen. Raikkosin elinkeino oli maanviljely, erityisesti kasvatettiin perunaa ja kaalia, joka myytiin Pietariin.lähde?

Vuonna 1926 kylässä oli 81 taloa ja 385 asukasta, niistä 378 inkeriläisiä.[3] Toisen maailmansodan aikana kylä oli saksalaisjoukkojen miehittämä. Vuosina 1943–1944 inkeriläisiä vietiin Viron kautta Suomeen. Sodan jälkeen osa heistä jäi Suomeen, jotkut pakenivat Ruotsiin. Neuvostoliittoon palanneet eivät vastoin lupauksia päässeet kotikyläänsä, vaan heidät karkotettiin eri puolille Venäjää.lähde?

Lähteet muokkaa

Raikkerus, Tuomas: Syntymäkylän muistoja.... Inkeriläisten viesti, 1976, nro 5, s. 13.

Viitteet muokkaa

  1. Asutustarina Hietamäen Raikkosin kylästä Inkerissä. Uusi Suometar, 15.10.1911, nro 239, s. 10. Artikkelin verkkoversio.
  2. von Köppen, Peter: Erklärender Text zu der ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements digi.kansalliskirjasto.fi. St.-Petersburg, 1867.
  3. Inkeriläisten asuttujen paikkojen luettelo vuosien 1926-1928 Leningradin alueen väenlaskun ainehiston mukaan scribd.com.