Avaa päävalikko

Ragvald I toimi Suomen piispana vuosina 12581266. 1400-luvun alusta peräisin olevan ns. Palmsköldin katkelman mukaan hän oli kotoisin Itä-Götanmaalta ja sääti ensimmäisenä ruokalisäveron. Ruokalisävero oli tarkoitettu täydentämään papin palkkaa ja sitä kannettiin suomalaisen ja ruotsalaisen oikeuden mukaan. Ragvald haudattiin Räntämäelle eli Koroisten piispankirkkoon.[1]

Ragvald
Suomen piispa
Edeltäjä Bero
Seuraaja Catillus
Henkilötiedot
Syntynyt ?
Itä-Göötanmaa
Kuollut 1266
Koroinen

Paavali Juustenin Suomen piispainkronikkaan tekemä lisäys siitä, että Ragvald oli toiminut aiemmin Birger-jaarlin kanslerina on 1500-luvun historiantutkimuksen mielikuvitusta. Juusten on kopionut ja muuntanut Ragvaldin edeltäjää koskevan Palmsköldin katkelman kansleri-maininnan koskemaan myös Ragvaldia.[2]

Ragvaldista on säilynyt yksi asiakirjamaininta Ruotsin Tärnösta 20. heinäkuuta 1261, jolloin hän on läsnä kun Birger-jaarli myöntää Hampurin kaupungille samat kauppaoikeudet kuin aiemmin Lyypekille. Ragvald mainitaan nimellä Ragnvald, Suomen piispa, viimeisenä ruotsalaisten piispojen luettelossa Växjön piispan jälkeen.[3] Ragvaldin seuraaja Catillus eli Kettil kuten muutkin keskiajan Turun piispat sen sijaan mainitaan arvoasemansa johdosta toiseksi viimeisenä ennen Växjön piispaa.lähde?

LähteetMuokkaa

  • Juhani Rinne: Turun Tuomiokirkko keskiaikana I Tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Uuden Auran osakeyhtiön kirjapaino, 1941.

ViitteetMuokkaa

  1. Kaponieeri: Turun koroinen - Koroisten Turku, viitattu 3.9.2013
  2. Herman Schück, Kansler och capella regis under folkungatiden, Historisk tidskrift 2/1963.
  3. Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989, s. 85.


  Edeltäjä:
Bero
Suomen piispa
12581266
Seuraaja:
Catillus
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.