Rosenlewin Urheilijat -38 (jalkapallo)

RU-38
Koko nimi	Rosenlewin Urheilijat -38
Perustettu	1938
Lakkautettu	1967 (fuusio Porin Karhujen kanssa)
Kaupunki	Pori
Kenttä	Herralahden kenttä
}} Kotipeliasu	}} Vieraspeliasu
	Infobox OKNimi-testi OK

Tämä artikkeli kertoo RU-38:n jalkapallotoiminnasta. Seurasta yleensä katso artikkeli RU-38.

Rosenlewin Urheilijat -38 (RU-38) oli porilainen vuonna 1938 perustettu urheiluseura, jonka lajeina olivat muun muassa jalkapallo, jääkiekko, jääpallo ja yleisurheilu. Tämä artikkeli keskittyy RU-38:n jalkapallotoimintaan.

Historia

RU-38 perustettiin Porissa vuonna 1938 Oy W.Rosenlew Ab:n urheiluseuraksi. Seuran lajivalikoimaan kuului alusta alkaen myös jalkapallo. Sarjatoimintaan seura osallistui ensimmäistä kertaa kuitenkin vasta sotavuosien jälkeen 1947, jolloin edustusjoukkue pelasi kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Maakuntasarjassa.

Seuran toimintamalliin niin jalkapallossa, jääkiekossa kuin yleisurheilussakin kuului alusta alkaen pelaajien värvääminen muista seuroista. Uusille pelaajille järjestettiin työpaikka yhtiön tehtailta, joka mahdollisti myös harjoittelun työaikana ja teki pelaajista puoliammattilaisia. RU-38:n toiminta oli uutta suomalaisessa amatööriurheilussa ja sitä ei muiden seurojen keskuudessa aina katsottu hyvällä.

RU-38:n nimekkäimpiä hankintoja olivat seuraan 1950-luvun lopulla siirtyneet maajoukkuepelaajat Aimo Sommarberg (KTP), Stig-Göran Myntti (VIFK), Matti Jokinen (IF Drott) ja Seppo Pelkonen (JoPS).

Vuodet huipulla

1950-luvun alun ja puolivälin joukkue pelasi vaihtevalla menestyksellä toisella ja kolmanneksi korkeimmilla sarjatasoilla. Pelaajahankintojensa ansiosta RU-38 onnistui nousemaan vihdoin Mestaruussarjaan kaudeksi 1959. Ensimmäinen kausi oli heti menestys ja joukkue sijoittui sarjassa toiseksi. Hopeaa saavuttaneessa joukkueessa pelasivat: Aulis Järvinen, Aimo Sommarberg, Alpo Tall, Toivo Johansson, Altti Grönlund, Viljo Vainio, Olavi Leskinen, Seppo Pelkonen, Eino Wessman, Lasse Häyhä ja Rainer Mäkelä.^[1]

Seuraavana vuonna joukkue kärsi loukkaantumisista. Erityisesti puolustaja Aimo Sommarbergin puuttuminen näkyi kentällä ja lopulta sijoitukseksi 12 joukkueen sarjassa tuli kymmenes. Seura putosi sarjaporrasta alemmaksi. Hieman lohtua pettymykseen toi joukkueen selviytyminen Suomen Cupin finaaliin. Helsingin olympiastadionilla pelatussa loppuottelussa Valkeakosken Haka oli parempi maalein 3-1.

Putoamisen jälkeen seura pelasi vielä seitsemän kautta Suomensarjassa. Vuonna 1965 nousu takaisin pääsarjaan oli lähellä. TPS kukisti RU:n nousun ratkaisseessa uusintaottelussa viime hetken rangaistuspotkumaalilla. Ottelua seurasi Herralahdessa RU-38:n kaikkien aikojen ennätysyleisö, 5 214 maksanutta katsojaa.

Viimeiseksi jäänellä kaudellaan 1967 RU-38 onnistui nousemaan takaisin SM-sarjaan. Sarjapaikka siirtyi kuitenkin seurafuusion myötä syntyneen uuden joukkueen Porin Ässien nimiin.

Fuusio

Rosenlew päätti luopua vuonna 1967 kalliiksi tulleesta urheilutoiminnastaan ja seura yhdistyi Porin Karhujen kanssa. Uusi seura sai nimekseen Porin Ässät. Karhut oli myös itse fuusioseura, joka oli syntynyt vuonna 1960 Porin Palloilijoiden ja Porin Kärppien yhdistyessä.

Viimeisenä sarjakautena sekä RU-38 että Karhut pelasivat samassa Suomensarjan lohkossa, vaikka seurojen yhdistyminen oli jo yleisessä tiedossa. Tämä johti erikoisiin tilanteisiin. Epäiltiin esimerkiksi Karhujen hävinneen tahallaan loppukauden keskinäisen kohtaamisen, jotta RU-38 olisi selviytynyt SM-karsintaan.

RU-38 pääsi lopulta karsintoihin ja lunasti paikan Mestaruussarjaan kaudeksi 1968. Sarjapaikan perinyt Ässät pelasi kaksi kautta korkeimmalla sarjatasolla ennen putoamistaan Suomensarjaan.

Saavutukset

1958 Nousu Mestaruussarjaan
1959 SM-hopeaa
1960 Suomen Cupin finalisti
1967 Nousu Mestaruussarjaan

Tunnettuja entisiä pelaajia

RU-38:n ja Karhujen 1960-luvun joukkueet kohtasivat toukokuussa 2012.

Lähteet

Porilaista jalkapallohistoriaa (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomen Palloliiton Satakunnan piirin haistoria
Suomen jalkapallomuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
Koivuniemi, Jussi: ”Rosenlewiläiset - Yhtiön mainoksena”, Sukuyhtiön aika, Rosenlew 1853-1987, s. 531-537. Pori: Rosenlew-museo, Satakunnan Museo, 2011. ISBN 978-952-67018-5-1

Viitteet

↑ Koivuniemi, Jussi: ”Rosenlewiläiset -Yhtiön mainoksena”, Sukuyhtiön aika, Rosenlew 1853-1987, s. 534. Pori: Rosenlew-museo, Satakunnan Museo, 2011. ISBN 978-952-67018-5-1

Aiheesta muualla

RU-38 Rosenlew-museon sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)

[1] Koivuniemi, Jussi: ”Rosenlewiläiset -Yhtiön mainoksena”, Sukuyhtiön aika, Rosenlew 1853-1987, s. 534. Pori: Rosenlew-museo, Satakunnan Museo, 2011. ISBN 978-952-67018-5-1

[1]