RIAA-korjain
RIAA-korjain oikaisee LP-levyä toistettaessa levyn tallennuksen aikana tehdyn suodatuksen eli RIAA-esikorostuksen taajuusvasteen alkuperäisen musiikkitallennuksen mukaiseksi. Korjain on yleensä integroitu äänipäätevahvistimen esivahvistimessa magneettiselle äänirasialle tarkoitettuun levysoitinliitäntään.
RIAA-taajuuskorjaus on analogisisissa äänilevyissä ja levysoittimissa käytetty taajuuskorjaustapa.[1] Se määrittelee ääntä levylle tallennettaessa ja levyltä toistettaessa käytettävät taajuuskorjaukset. Tallennuksen aikana matalia ääniä vaimennetaan ja toiston aikana vastaavasti vahvistetaan. Tämän avulla uran aaltoilun amplitudi levyllä pienenee ja urat voidaan kaivertaa levyn pintaan tiheään ilman että ne koskettavat toisiaan.[2]
Vuonna 1954 standartoitu RIAA-korjaus ei heti yleistynyt. Siksi monissa 1930-1970 vuosien levyissä on äänitteitä, jotka tehtiin levy-yhtiön omalla taajuuskorjaustavalla. Erillisessä RIAA-korjaimessa voi olla mahdollisuus valita, minkälaista taajuuskorjausta käyttää.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ RIAA BACKGROUND euronet.nl. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 27.12.2010. Eng.
- ↑ RIAA Curve: The 1954 Turntable Equalization Standard That Still Matters ledgernote.com. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
- ↑ HIFImaailma 1/2013 s. 38
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta RIAA-korjain Wikimedia Commonsissa
