R4M-raketti
R4M (lyhenne: saks. Rakete, 4Kilogramm, Minengeschoß, tunnettu myös saksalaisella lempinimellä Orkan eli hirmumyrsky) oli toisen maailmansodan aikainen Saksan ilmavoimille kehitetty rakettiase. Se syntyi tarpeesta kehittää hävittäjille ase, jolla voitaisiin tuhota tai ainakin hajottaa Yhdysvaltain ilmavoimien päiväsaikaan käyttämät suuret pommikonemuodostelmat. Pommittajien torjuminen tykkejä käyttäen edellytti lentämistä massiivisen torjuntatulen ulottuville ja läpi. Erityisesti edestä hyökätessä oli yhteentörmäyksen vaara ja aika tehokkaaseen tulitukseen oli hyvin lyhyt. Yksi hyökkäys ei myöskään taannut toivottua tulosta.
R4M oli pyrstövakavoitu ja ohjaamaton. Tähtäimenä käytettiin yhteisesti hävittäjän tuliaseille tarkoitettua tähtäintä. Raketit laukaistiin sähköisesti kaseteista yhteislaukauksina. Raketin läpimitta oli 55 mm ja siinä oli räjähdysainetta 520 grammaa. Kantama oli parhaimmillaan noin 2 000 metriä. Tehokas kantama oli pienempi mutta riitti ampumiseen torjuntatulen ulkopuolelta. Yksi osuma riitti pudottamaan pommittajan.
Rakettia testattiin ensimmäisen kerran Rechlinissä 1944. Taistelussa sitä käytettiin ensimmäisen kerran 18. maaliskuuta. Raketteja oli tällöin asennettu vaihtoehtoisesti 12 tai 24 kpl.[1]
Asetta käytettiin Messerschmitt Me 262[2] ja Me 163[3] hävittäjissä sekä Bachem Ba 349:ssä. Raketti tuli palveluskäyttöön sodan loppuvaiheessa mutta ase ja sen käyttö muodostuivat perusperiaatteeksi sodanjälkeisille vastaaville aseille ennen ohjusten kehittymistä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Hugh Morgan, John Weal - Saksalaiset suihkuhävittäjä-ässät Osprey/Koala kustannus 2002 ISBN 952-5186-33-4 s.43
- ↑ Adolf Galland: Ensimmäiset ja viimeiset s.418. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1956.
- ↑ Rocket Fighters. Vectorsite.net. Arkistoitu 17.4.2012. (englanniksi)