R. Smg. Enrico Toti oli Italian kuninkaallisen laivaston vuonna 1927 vesillelaskettu Balilla-luokan sukellusvene toisessa maailmansodassa.

R. Smg. Enrico Toti
Aluksen vaiheet
Rakentaja Odero-Terni-Orlando, Muggiano
Kölinlasku 26. tammikuuta 1925
Laskettu vesille 20. helmikuuta 1927
Palveluskäyttöön 20. syyskuuta 1928
Poistui palveluskäytöstä alusluettelosta 2. huhtikuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 1 427 t (pinnalla)
1 874 t (sukellus)
Pituus 86,50 m
Leveys 7,80 m
Syväys 4,70 m
Koneteho 2 × Fiat-dieselmoottoria 4 900 bhp
2 × Savigliano-sähkömoottori 2 200 hv
Nopeus 16 solmua (pinnalla)
8 solmua (sukellus)
Miehistöä 77
Aseistus
Aseistus 1 × 120 mm/27 tykki
2 × 13,2 mm ilmatorjuntakonekivääriä
6 × 533 mm torpedoputkea

Valmistus

muokkaa
Pääartikkeli: Balilla-luokka

Alus tilattiin Odero-Terni-Orlandon telakalta Muggianosta, missä köli laskettiin 26. tammikuuta 1925. Se laskettiin vesille 20. helmikuuta 1927 ja otettiin palvelukseen 20. syyskuuta 1928.[1]

Palvelus

muokkaa

Vuonna 1940 alus oli jo palvelusikänsä puolesta uransa loppupuolella. Italian liityttyä toiseen maailmansotaan alus lähetettiin R.Smg. Tazzolin, R.Smg. Glaucon, R.Smg. Marcellon ja R.Smg. Medusan kanssa läntiselle Välimerelle Algerian ja Tunisian rannikolle. Alus kuului 20. - 27. kesäkuuta Philippevillen lahdella Bougarounin ja Farin niemien välillä operoivaan osastoon, joka palasi satamaan kohtaamatta vihollisaluksia.[2]

Heinäkuun puolenvälin jälkeen viiden sukellusveneen osasto korvasi Kreetan ja Afrikan rannikon välillä operoineen neljän aluksen osaston. Viidestä ainoastaan kolme oli palveluskelpoisia mukaan lukien Toti, joka oli 19.-24. heinäkuuta Aleksandrian ja Krion niemen välisellä merialueella. Osaston alukset palasivat satamaan kohtaamatta vihollista.[2]

Lokakuussa aluksen piti kuulua merelle lähtevään seitsemän aluksen osastoon, mutta Toti ei päässyt partioalueelleen aluksella havaitun sähkömoottori vian vuoksi. Paluumatkalla Brindisiin alus navigoi Colonnanniemen radiomajakan mukaan ja sen jälkeen pitkin rannikkoa. Noin 50 merimailia ennen Colonnanniemeä aluksen tähystäjä havaitsi 15. lokakuuta kello 01.10 suuren pinnalla akkuja lataamassa olleen sukellusveneen. Totin siirtyessä hyökkäysasemaan vastustaja avasi tykkitulen kansitykillä kääntäen samalla veneen torpedoiden laukaisemiseksi. Totin miehistö avasi tulen konekiväärillä osuen torniin ja hieman myöhemmin alukselta avattiin tuli kansitykillä. Vastustajan laukaisema torpedo ohitti perän takaa ja tykin kranaatti osui Totin tornin juureen aiheuttamatta kuitenkaan merkittäviä vaurioita. Kello 1.40 vihollisalus upposi. Vuonna 1967 julkaistu Italian merivoimien virallinen historiikki nimeää vihollisaluksen HMS Rainbowksi.[2]

Aluksen saavuttua satamaan päällikkö Bandini siirtyi R.Smg. Atropolle ja aluksen ensimmäinen upseeri Longobardo vastaanotti aluksen päällikkyyden. Samalla alus siirrettiin sukellusvenekouluun Pulaan, jossa se teki 93 koulutuspurjehdusta. Longobardo luovutti aluksen päällikkyyden Giovanni Celestelle.[2]

Pohjois-Afrikan joukkojen huoltotilanteen vaikeuksien vuoksi Toti siirrettiin 1942 kuljettamaan tarvikkeita Tobrukiin. Alus lähti 30. kesäkuuta ensimmäiselle matkalleen ja palasi satamaan 13. heinäkuuta toimitettuaan 61 tonnia polttoainetta, 3,7 tonnia ampumatarvikkeita ja 1,5 tonnia muita tarvikkeita. Alus lähti 31. heinäkuuta seuraavalle matkalleen palaten 6. elokuuta. Alus lähti kolmannelle ja samalla viimeiselle matkalleen 19. marraskuuta. Se palasi 28. marraskuuta toimitettuaan 60 tonnia polttoainetta ja kaksi tonnia voiteluaineita. Alus ei ollut tämän jälkeen operaatioissa mukana ja se poistettiin palveluksesta 2. huhtikuuta 1943.[2]

Lähteet

muokkaa
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)

Viitteet

muokkaa