Rämevihersiipi

perhoslaji

Rämevihersiipi (Rhagades pruni) on vihersiipiin kuuluva pienehkö perhoslaji.

Rämevihersiipi
koiras
koiras
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Silmälläpidettävä [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Punatäplämäiset Zygaenoidea
Heimo: Punatäpläperhoset Zygaenidae
Alaheimo: Vihersiivet Procridinae
Suku: Rhagades
Laji: pruni
Kaksiosainen nimi

Rhagades pruni
(Denis & Schiffermüller, 1775)

Katso myös

 Commons-logo.svg Rämevihersiipi Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Rämevihersiipi on pienehkö perhonen, jonka läpikuultavat, tumman harmaanruskeat etusiivet ovat vaihtelevissa määrin tummansinisen tai sinivihreän metallinkiiltoiset. Myös keskiruumis on metallinkiiltoinen. Takasiivet ovat tumman harmaanruskeat ja osittain läpikuultavat. Koiraan tuntosarvet ovat selvästi kärkeen saakka kampahampaiset, naaraalla enemmän rihmamaiset. Imukärsä on hyvin pieni ja huulirihmat surkastuneet. Siipiväli 22–25 mm.[2][3]

Rämevihersiiven voi erottaa Iberian niemimaalla tavattavasta Rhagades predotae -lajista lähinnä genitaalituntomerkkien avulla.[2]

Levinneisyys ja lentoaikaMuokkaa

Rämevihersiipeä tavataan useana alalajina Espanjasta ja Ranskasta Euroopan ja Pohjois-Aasian poikki Japaniin.[2] Pohjoismaissa lajia tavataan vain Suomessa, missä levinneisyys ulottuu etelärannikolta suurin piirtein Kokkola-Kuopio-linjalle. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena kesäkuun lopulta heinäkuun lopulle.[4][3]

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Suomessa tavattavan rämevihersiiven alalajin R. p. callunae elinympäristöä ovat suot, etenkin rämeet, mikä on alalajille tyypillinen piirre. Sen sijaan Keski-Euroopassa laji elää monenlaisissa ympäristöissä ja Aasiassa jopa puutarhoissa. Koiraat lentävät aamusta pitkälle iltapäivään, mutta naaraat pysyttelevät enimmäkseen paikoillaan lähellä paikkaa, jossa ne kuoriutuivat kotelostaan. Perhosten suuosat ovat surkastuneet, eivätkä ne käy kukilla.[2][3][5]

Toukka talvehtii ja koteloituu valkoisesta silkistä kehräämäänsä kotelokoppaan ravintokasville.[5]

Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 laji katsottiin silmälläpidettäväksi (NT).[6]

RavintokasviMuokkaa

Toukan pääasiallinen ravintokasvi riippuu alalajista. Pohjois-Euroopassa alalaji R. p. callunae elää kanervalla (Calluna vulgaris), juolukalla (Vaccinium uliginosum) sekä suokukalla (Andromeda polifolia). Keskieurooppalainen alalaji R. p. pruni elää etenkin ruusukasveilla ja aasialainen R. p. chinensis monilla lehtipuilla.[3][2]

LähteetMuokkaa

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Rämevihersiipi – Rhagades pruni Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b c d e Patrice Leraut: Moths of Europe, volume 3: Zygaenids, Pyralids 1. N.A.P Editions, 2012. ISBN 978-2-913688-15-5. s. 47‐48 ja 232
  3. a b c d Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja. Østermarie: BugBook Publishing, 2014. ISBN 978-87-993512-9-9. s. 98
  4. Perhoswiki[vanhentunut linkki]
  5. a b Vlindernet (hollanniksi)
  6. Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470

Aiheesta muuallaMuokkaa