Pyhän Mikaelin kirkko (Tallinna)

Ruotsalainen Pyhän Mikaelin kirkko on kirkko Tallinnassa. Luostari perustettiin vuonna 1249 ja se toimi reformaatioon asti. Rakennus oli keskiajalla sisterssiläisen nunnaluostarin sairaala erityisesti köyhiä ja kodittomia varten. Vanhassa sairaalassa oli paljon pikku syvennyksiä seinissä, jotta sinne mahtui enemmän ihmisiä. Kaupungin köyhille rakennetusta uudesta, Pyhän Johanneksen hospitaalista, vaivaistalosta, tuli ruotsalaisen seurakunnan kirkko vuonna 1631^lähde?.

Kirkkona rakennus toimi toiseen maailmansotaan ja ruotsinkielisen vähemmistön joukkopakoon saakka. Se ehti toimia myös urheiluhallina Neuvostoaikaan. Urheiluhallissa oli kolme huonetta, yhdessä huoneessa oli painisali, toisessa nyrkkeilysali ja kolmannessa pingissali. Urheiluhallina käytetty kirkko on vihitty uudelleen käyttöön ja restauroitu vuonna 2002.^[1] Nykyään kirkossa on 225 istumapaikkaa.

Nykyisin Tallinnan kaupungille kuuluva Pyhän Nikolauksen museokirkko (Niguliste kirik) oli luostarin pääkirkko. Pohjois-Viro kuului 1560-luvulla Ruotsin suurvaltaan. Tallinnan ruotsalais-suomalainen seurakunta kokoontui Pyhän Mikaelin kirkossa yhdessä nunnien kanssa. Kirkko jäi reformaation jälkeen seurakunnalle. Seurakunnan papit tulivat useimmin Suomesta.

Kirkon merkittäviä nähtävyyksiä ovat Joachim Armsbrustin suunnittelema barokkityylinen alttari, saarnastuoli ja ainutlaatuinen kastekappeli (Christian Ackermann, 1680).^[1]

Jumalanpalveluksia järjestävät ruotsalaisen seurakunnan lisäksi suomalainen ja saksalainen seurakunta. Kirkko sijaitsee Tallinnan vanhassa kaupungissa Pyhän Nikolaoksen kirkon (Niguliste) vieressä.

Pyhän Mikaelin kirkko Tallinnassa
Kirkossa on yli 50 kuvaa tai patsasta enkeleistä.
Saarnastuolin katto
Yksi jäljelle jääneistä laivoista, joista osa varastettiin.
Kuvia on papin saarnastuolin kyljistä
Seinien syvennykset, jotka tehtiin tilanahtauden vuoksi, ovat nykyään täynnä näyttäviä patsaita, jotka kertovat Jeesuksesta.