Avaa päävalikko

Pyörökaktukset (Rebutia) on noin 60 kaktuslajin muodostama suku, joka on peräisin Argentiinan, Bolivian ja Perun vuoristoista. Lajit ovat pieniä, pallomaisia kaktuksia, joiden varressa ei ole varsinaisia särmiä, mutta sen sijaan syyläkaktusten tapaan säännöllisesti asettautuneita kohoumia podarioita, joiden kärjessä olevasta areolista piikit kasvavat.[2]

Pyörökaktukset [1]
Rebutia heliosa
Rebutia heliosa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Trichocereeae
Suku: Pyörökaktukset Rebutia
K.Schum, 1895
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Pyörökaktukset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pyörökaktukset Commonsissa

Pyörökaktukset kukkivat hyvin runsaasti. Kasvin kokoon nähden melko kookkaat, kirkasväriset kukat puhkeavat useimmista muista kaktussuvuista poiketen verson alaosasta ja ovat väriltään yleensä oranssinpunaisia, mutta myös keltakukkaisia lajeja löytyy. Pyörökaktukset tuottavat runsaasti siemeniä, jotka itävät emokasvin ympärille muodostaen mättäitä.

Huonekasvina helppohoitoisia pyörökaktuksia myydään myös mm. Aylostera-nimellä.

TuntomerkitMuokkaa

Pyörökaktukset ovat pieniä, matalakasvuisia, yksivartisia tai mätästäviä ja pallomaisia tai lyhyelti lieriömäisiä. Varren uurteet ovat heikosti kehittyneet tai puuttuvat, mutta kyhmyjä tavallisesti on. Areolit ovat pyöreitä, soikeita tai pitkänomaisia. Piikit ovat heikkoja, tavallisesti sukasmaisia. Kukkia on usein yhdessä kasvissa paljon, ja ne sijaitsevat varren sivulla tai lähellä tyveä olevissa areoleissa. Pyörökaktukset kukkivat päiväaikaan. Kukan kehä on suppilomainen, melko pieni ja vaihtelevan värinen, useimmiten kuitenkin syvän oranssi tai keltainen. Kukkapohjuksessa on lukuisia pieniä suomuja, joissa toisinaan muutama karva tai sukasia. Pohjusmalja on lyhyt tai pitkänomainen, tavallisesti kapea, joskus käyritynyt. Heteet sijaitsevat yhdessä kiehkurassa. Hedelmä on pieni, lähes pallomainen, ohutseinäinen, aluksi mehukas mutta kypsänä kuiva; kukan jäänteet ovat siinä jäljellä. Siemenet ovat soikeita, kiiltävän mustia ja pinnaltaan kyhmyisiä tai ryppyisiä.[3]

LevinneisyysMuokkaa

Pyörökaktukset ovat kotoisin Bolivian ja Luoteis-Argentiinan Andeilta ja niiden lähellä olevilta kukkuloilta.[4]

LajitMuokkaa

Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan (the International Cactaceae Systematics Group) pyörökaktuksia on 41 lajia:[5]

  • Rebutia albiflora
  • Rebutia albopectinata
  • Rebutia arenacea
  • Rebutia aureiflora
  • Rebutia brunescens
  • Rebutia caineana
  • Rebutia canigueralii
  • Rebutia cardenasiana
  • Rebutia cylindrica
  • Rebutia deminuta
  • Rebutia einsteinii
  • Rebutia fabrisii
  • Rebutia fidaiana
  • Rebutia fiebrigii
  • Rebutia flavistyla
  • Rebutia fulviseta
  • Rebutia gonjianii
  • Rebutia heliosa
  • Rebutia huasiensis
  • Rebutia leucanthema
  • Rebutia marsoneri (R. senilis?) - vaarinpyörökaktus (?)
  • Rebutia mentosa
  • Rebutia minuscula - muorinrebutia
  • Rebutia narvaecensis
  • Rebutia neocumingii
  • Rebutia neumanniana
  • Rebutia nigricans
  • Rebutia oligacantha
  • Rebutia padcayensis
  • Rebutia perplexa
  • Rebutia pseudodeminuta
  • Rebutia pulvinosa
  • Rebutia pygmaea
  • Rebutia ritteri
  • Rebutia simoniana
  • Rebutia spegazziniana
  • Rebutia spinosissima
  • Rebutia steinbachii
  • Rebutia steinmannii
  • Rebutia wessneriana
  • Rebutia xanthocarpa

LähteetMuokkaa

  1. Räty, E. & Alanko, P: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  2. Desert tropicals
  3. Anderson 2001:599
  4. Anderson 2001:600
  5. Anderson 2001:600ss

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.