Pulssintiheysmodulaatio

Pulssintiheysmodulaatio (PDM, engl. pulse density modulation) on modulointitapa, jota käytetään muun muassa digitaalisissa mikrofoneissa.[1] Toinen tapa kuvata on "ylinäytteistetty yksibittinen ääni" koska kyseessä on vain korkean näytteenottotaajuuden yksibittinen digitaalinen järjestelmä.[2]

Esimerkki analogisesta siniaallosta ja sen PDM-moduloidusta vastineesta.

Useimmat digitaalisen äänen järjestelmät käyttävät monibittistä pulssikoodimodulaatiota (PCM) signaalin esittämiseen koska sitä on helppo käsitellä (miksaus, suodatus, ekvalisointi).[2] PDM on yksinkertainen konseptina ja toteutuksena ja sisältää digitaalisen järjestelmän edut kuten alhaisen kohinan ja vapauden häiriösignaaleilta alhaisella hinnalla.[2] Nostamalla CD-levyn näytteenottotaajuutta suuresti ja pudottamalla sananleveyden 16-bitistä yhteen bittiin saisi perustan PDM:lle.[2] PDM:stä on tullut suosittu äänen viemisessä digitaalisesta mikrofonista digitaaliseen signaalinkäsittelyyn.[2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. PDM — Pulse density modulation interface infocenter.nordicsemi.com. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e Thomas Kite: Understanding PDM Digital Audio users.ece.utexas.edu. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pulssintiheysmodulaatio.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.