Avaa päävalikko

Puikkoseppä (Athous subfuscus) on seppien heimoon kuuluva musta-ruskea kovakuoriaislaji. Se on heimonsa yleisimpiä ja runsaimpia edustajia Suomessa.

Puikkoseppä
Athous subfuscus (Elateridae) from NE-Germany (7796865136).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Elateriformia
Yläheimo: Seppämäiset Elateroidea
Heimo: Sepät Elateridae
Alaheimo: Dendrometrinae
Suku: Athous
Laji: subfuscus
Kaksiosainen nimi

Athous subfuscus
(O.F. Müller, 1764)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Puikkoseppä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Puikkoseppä Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Puikkoseppä on 8–10 mm:n pituinen, melko hoikka kovakuoriainen ilman erityisen silmiinpistäviä tuntomerkkejä. Etuselkä on mustanruskea, leveyttään pitempi ja sivuilta heikosti pyöristynyt. Etuselän takanurkissa ei ole pitkittäisharjannetta ja siinä on pieniä pisteitä harvakseltaan. Peitinsiivet ovat tummanruskeat ja pitkittäisuurteiset. Joskus hyvin harvoin kuoriainen voi olla kauttaaltaan lähes musta. Raajojen nilkan neljäs jaoke on kynsijaoketta paksumpi eikä kolmas jaoke ole laajentunut. Tuntosarvet ulottuvat selvästi etuselän takanurkkia pitemmälle.[1][2]

LevinneisyysMuokkaa

Puikkosepän levinneisyys yltää Portugalista Manner-Euroopan poikki Siperian länsiosiin ja Iraniin. Britteinsaarilla lajista on vain muutama havainto. Pohjois-Amerikassa se on tulokaslaji. Suomessa sitä tavataan koko maassa.[1][2]

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Puikkosepän ominta elinympäristöä ovat kangasmetsät, mutta se elää kaikenlaisissa metsäympäristöissä hakkuuaukioita ja tunturikoivikoita myöten. Se on harvoja heimonsa edustajia, joka viihtyy ja on yleinen myös vanhoissa, hämärissä kuusikoissa. Aikuiset kuoriaset viihtyvät kasvillisuuden seassa, pensaissa sekä varvikossa ja ikkunapyydyksillä etsittynä laji on usein runsas. Puikkoseppä on Suomessa luultavasti yleisin kangasmetsien maaperässä toukkana elävä seppä ja toukkia tavataan usein noin 40 yksilöä neliömetrillä. Aikuiset kuoriaiset ovat liikkeellä toukokuusta heinäkuulle, huipun sijoittuessa kesäkuuhun.[1]

Toukat elävät maaperässä ja Keski-Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan ne lienevät pääasiassa petoja. Toukista mitattuihin typen isotooppisuhteisiin perustuva tutkimus ei kuitenkaan sulje pois sienirihmaston mahdollisuutta ravinnonlähteenä. Toukkavaihe kestää useita vuosia ja aikuinen kovakuoriainen kuoriutuu noin kuukauden kestävän kotelovaiheen päätteeksi loppukesällä. Se kuitenkin talvehtii ensin ja lähtee liikkeelle vasta seuraavana keväänä.[1]

Puikkoseppä saalistaa ainakin seuraavia lajeja: Elatobium abietinum, kuusenneulaspistiäinen (Pristiphora abietina) ja kuusisoukkokääriäinen (Epinotia tedella).[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d K. Heliövaara, I. Mannerkoski, J. Muona, J. Siitonen & H. Silfverberg: Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-6612-38-6. s. 120–121
  2. a b Elateridae of the British Isles (englanniksi)
  3. Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Athous subfuscus (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa