Prostvik
Prostvik on kylä Nauvossa. Kylä sijaitsee Pikku-Nauvon saaren koilliskulmalla. Nauvon ja Paraisten välinen lauttayhteys kulkee Prostvikista.
Prostvikin kyläkeskus muodostuu kahdesta vanhasta suurtilasta, jotka sijaitsevat vierekkäin peltoaukean reunalla Östervikenin lahden länsipuolella. Saaristotie kulkee kylän läpi yhdistäen sen naapurikylään Simonkylään. Kylän asutus on hajallaan eri puolilla kyläaluetta. Prostvikin rannoilla on myös paljon kesäasutusta.[1]
Prostvikin kylään kuuluvat myös lähisaaret Persholm, Björkholm, Maltholm, Vikholm ja Kalven. Kalven sijaitsee aivan lauttarannan tuntumassa ja on suojeltu. Prostvik on maisemaltaan monipuolista. Kylässä on korkeita metsäisiä kallioita, Saaristomeren ranta-alueita ja laajoja peltoja ja niittyjä.[1]
Historia muokkaa
Prostvikista on löytynyt merkkejä pronssikautisesta asutuksesta. Varsinainen kylä on perustettu viimeistään keskiajan lopulla. Kylässä oli satamapaikka jo silloin. Kylän talot yhdistettiin kahdeksi suureksi ratsutilaksi 1600-luvun alussa. Toinen niistä nautti myös säterin oikeuksia lyhyen aikaa 1600-luvun lopulla. Ratsutilat ovat päätyneet 1700-luvulla Schulténin suvun omistukseen, ja Nathanael Gerhard af Schultén yhdisti ne Prostvikin kartanoksi.[1]
Isojako toteutettiin Prostvikissa 1779. Tuolloin kartanolla on ollut neljä puutarhaa ja useita torppareita. 1820-luvun lopulla Nathanael af Schulténin perinnönjaossa kartano jaettiin Norrbyn ja Söderbyn tiloiksi af Schulténin poikien Nathanaelin ja Otton kesken. Tilat sijaitsevat yhä historiallisilla paikoillaan, mutta ovat uudempaa rakennuskantaa.[1]
Prostvikin pohjoisosan Dyvikenissä on ollut 1800-luvun lopulla höyrylaiva S/S Runsalan laituri. Myöhemmin kylän itälaidalle rakennettiin uusi yhteysalusten laituri ja nykyinen maatielauttojen kulkupaikka.[1]