Proletarii (lat. proles "jälkikasvu") tarkoitti Rooman valtakunnassa yhteiskunnan kaikkein köyhintä kansanosaa, jolla ei ollut varaa maksaa veroa eikä suorittaa sotapalvelusta. Valtion kannalta he olivat hyödyllisiä vain siksi, että he tuottivat jälkeläisiä. Alun perin heidät oli vapautettu asepalveluksesta, ja heidät kutsuttiin aseisiin vain äärimmäisessä hädässä. Mariuksen armeijauudistuksen jälkeen vuonna 107 eaa myös proletarii osallistuivat sotapalvelukseen.[1][2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  • Nenonen, Kaisu-Maija ja Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Viitteet muokkaa

  1. Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 461
  2. Nenonen & Teerijoki 1998, s. 1053