Wikipedia

Prajut Tšan-otša

Thaimaan pääministeri
(Ohjattu sivulta Prayut Chan-o-cha)

Prajut Tšan-otša (thaiksi ประยุทธ์ จันทร์โอชา, s. 21. maaliskuuta 1954) on thaimaalainen kenraali ja Thaimaan pääministeri (24.8.2014–), Thaimaan sotilasjuntan eli Rauhan ja järjestyksen kansallisen neuvoston (NCPO) johtaja 22. toukokuuta 2014 alkaen ja entinen asevoimien komentaja (1.10.2010–30.9.2014). Hänet valittiin jatkamaan pääministerinä kesäkuussa 2019.[1]

Prajut Tšan-otša
ประยุทธ์ จันทร์โอชา
Prayut Chan-O-Cha vuonna 2018.
Prayut Chan-O-Cha vuonna 2018.
Thaimaan 29. pääministeri
24. elokuuta 2014 – 22. elokuuta 2023
Edeltäjä Niwatthamrong Boonsongpaisan
Seuraaja Srettha Thavisin
Henkilötiedot
Syntynyt21. maaliskuuta 1954 (ikä 70)
Nakhon Ratchasima, Thaimaa
ArvonimiExcellency
Puoliso Naraporn Chan-O-Cha
Tiedot
Uskonto theravada-buddhalaisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.prayutchan-o-cha.com

Prajut aloitti 1. lokakuuta 2010 Thaimaan kuninkaallisen armeijan komentajana.[2][3] Nimityksensä jälkeen hän sai maineen tiukkana rojalistina ja ex-pääministeri Thaksin Shinawatran vastustajana.[4] Hänen katsottiin kuuluvan armeijan piirissä ns. kovan linjan kannattajiin ja hän ajoikin voimakkaasti punapaitojen mielenosoitusten tukahduttamista sotilaallisesti.[5][6] Myöhemmin Prajut pyrki pehmentämään julkista kuvaansa vierailemalla protesteissa surmansa saaneiden omaisten luona[7] ja tekemällä yhteistyötä heinäkuun 2011 vaalivoiton myötä pääministeriksi nousseen Yingluck Shinawatran hallituksen kanssa.[8].

Thaimaan vuoden 2006 sotilasvallankaappausta tienoilta lähtien maassa muhinut poliittinen kriisi aktivoitui uudelleen marraskuussa 2013. Aktiivinen taistelu puna- ja keltapaitojen välillä oli ollut käynnissä jo vuodesta 2008 lähtien. Loppusyksystä 2013 kaduilla olivat keltapaidat, jotka osoittivat mieltään punapaitoja edustavan Yingluck Shinawatran toimitusministeristöä vastaan. Prayut vakuutti, että armeija oli puolueeton[9] eikä aikoisi toteuttaa vallankaappausta. Kuitenkin 22. toukokuuta 2014 Thaimaan armeija kaappasi Prajutin johdolla vallan hallitukselta, lakkautti poliittisen järjestelmän toiminnan ja asetti maan NCPO-sotilasjuntan alaisuuteen.[10] Heinäkuun lopulla 2014 hän julkisti uuden väliaikaisen perustuslain, jolla antoi itselleen suuret valtoikeudet ja armahduksen sotilasvallankaappauksen toteuttamisesta.[11] Uusi perustuslaki loi parlamentiksi kansalliskokouksen, jonka jäsenet sotilasjuntta valitsi. Kansalliskokous valitsi yksimielisesti Prayutin maan pääministeriksi 24. elokuuta 2014.[12][13]

Sotilasvallankaappauksen motiiviksi Prajut ja armeija ilmoittivat maan poliittisen kriisin lopettamisen, kansallisen järjestyksen palauttamisen ja hallittujen uudistusten toteuttamisen.[14] Maahan julistettiin sotatilalaki ja kaikenlainen poliittinen tai yhteiskunnallinen toiminta kiellettiin. Prayut aloitti välittömästi kaiken tyytymättömyyden tai toisinajattelun kitkemisen. Juntta otti haltuunsa median, julisti internet-sensuurin ja maanlaajuisen ulkonaliikkumiskiellon (klo 22–05), kielsi viiden hengen ja sitä suurempien ihmisjoukkojen kokoontumiset sekä pidätti poliitikkoja ja kaappausta vastustaneita aktivisteja. Osa pidätetyistä sai syytteen kansankiihotuksesta ja tuomittiin sotilastuomioistuimissa.[15] Prayut oli alun perin ilmoittanut juntan tavoitteeksi korruptionvastaisen taistelun, mutta kun tuli ilmi useita juntan johtamaa hallitusta ja kansalliskokousta koskeneita korruptioskandaaleja,[16] kielsi Prajut virallisesti julkisen keskustelun demokratiasta ja maan hallituksen minkäänlaisen kritisoinnin.[17]

Prajut toteutti myös uudistuksia opetussuunnitelmaan poistaen oppikirjoista viittaukset aiempaan pääministeriin ja vaatien kaikkia thaikouluja opettamaan 12 moraalista arvoa[18], jotka hän oli itse määritellyt.[19][20] Nämä 12 arvoa korostavat pyyteetöntä uskollisuutta monarkialle, isänmaalle, thaikansalle ja sen perinteille sekä yleistä ahkeruutta, lainkuuliaisuutta ja kurinalaisuutta.[18]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Thaimaan sotilasjuntan johtaja jatkaa odotetusti pääministerinä Yle.fi, uutiset. 5.6.2019. Viitattu 6.6.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Terry Fredrickson: Gen Prayut takes command Bangkok Post. 1.10.2010. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Ron Corben: Thailand's new army chief takes office 1.10.2010. DW. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Chico Harlan: Behind Thailand’s coup is a fight over the king and his successor. But it’s hush-hush 7.6.2014. The Washington Post. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  5. ↑ Thai king appoints hardliner as next army chief The Hindu. 2.9.2010. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Q+A: Are Thailand's "red shirts" regrouping? 19.11.2013. Reuters. Arkistoitu 2.5.2014. Viitattu 2.5.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Gen Prayut takes command Bangkok Post. 1.10.2010. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  8. ↑ No coup, Prayut tells Yingluck Bangkok Post. 27.5.2013. (englanniksi)
  9. ↑ Prayut says army neutral Bangkok Post. 30.11.2013. (englanniksi)
  10. ↑ 'ประยุทธ์-เหล่าทัพ'แถลง'ควบคุมอำนาจรัฐ' 22.5.2014. Komchadluek. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 30.12.2014. (thaiksi)
  11. ↑ Military dominates new Thailand legislature BBC News. 1.8.2014. Arkistoitu 3.8.2014. Viitattu 3.8.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Prayut elected as 29th PM The Nation. 21.8.2014. Arkistoitu 23.8.2014. Viitattu 21.8.2014. (englanniksi)
  13. ↑ Thailand's Junta Chief Chosen as Prime Minister 21.8.2014. Voice of America. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  14. ↑ Chico Harlan: One day after coup, Thai junta moves to tighten its grip over the country 23.5.2014. Washington Post. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  15. ↑ The Thai junta’s latest crackdown on dissent is a bogus Facebook login button 26.6.. Quartz. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  16. ↑ Pavin Chachavalpongpun: Thai Junta Beset By Corruption Scandals The Diplomat. 12.10.2014. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  17. ↑ "นายกฯ"ยัน"ห้ามพูดเรื่องปชต.-วิจารณ์รัฐ 19.9.2014. Post Today. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 30.12.2014. (thaiksi)
  18. ↑ a b Prayut Chan-o-cha: National Broadcast, 11.7.2014 thaiembassy.org. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  19. ↑ Loved and Hated, Former Premier of Thailand Is Erased From Textbook 15.9.2014. New York Times. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  20. ↑ 'ประยุทธ์' เตรียมปรับ 'ค่านิยม 12 ประการ' ให้คล้องจองท่องแทน 'เด็กเอ๋ยเด็กดี' แย้มมีสอบด้วย 15.9.2014. Prachatai. Viitattu 30.12.2014. (thaiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Prajut_Tšan-otša&oldid=22337888”