Powysin kuningaskunta
Powysin kuningaskunta oli yksi Walesin keskiajan suuremmista kuningaskunnista Gwyneddin ja Deheubarthin ohella. Kuningaskunnan nimen taustalla saattaa olla sana pagus, roomalaisten antama nimitys kelttiläisen cornovii-heimon hallitsemille sisämaille. Ensimmäinen viittaus Powysiin on kuitenkin peräisin vasta 800-luvulta. Powysin kuninkaat väittivät polveutuvansa kelttiläisestä brittien kansasta. Alun perin Powys lienee sijainnut suunnilleen nykyisen Keski-Walesin ja Shropshiren alueella. Mercia valloitti sen itäosat 600-luvun puolivälissä.[1]
Powysin kuningaskunta |
|||
---|---|---|---|
500-luku – 1160 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | kuningaskunta | ||
Edeltäjä | Rooman valtakunta | ||
Seuraaja | Englanti |
Powys vastusti sitkeästi englantilaisten ja Gwyneddin valloitusyrityksiä koko olemassaolonsa ajan. Madog ap Maredudd oli viimeinen koko Powysia hallinnut kuningas. Hänen kuoltuaan vuonna 1160 kuningaskunta jaettiin pohjoisessa olevaan Powys Fadogiin ja etelässä olevaan Powys Wenwynwyyn. Vuoteen 1300 mennessä ne olivat sulautuneet rajamaiden valtiaiden maihin. Powysin muisto on säilynyt Powisin linnan ja paronin nimessä.[1] Powysin kuningaskunta on myös antanut nimen nykyiselle Walesin hallintoalueelle Powysille.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Ralph Alan Griffiths: Powys, kingdom of The Oxford Companion to British History. Encyclopedia.com. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)