Polyklooratut dibentsofuraanit

Polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF) ovat dioksiinien kaltaisia kloorattuja yhdisteitä, jotka ovat hyvin kestäviä ympäristössä, eivät hajoa helposti elimistössä, ja erittyvät äärimmäisen hitaasti.[1] Rasvaliukoisina ne kertyvät ravintoketjuissa, niin että ylemmällä ravintotasolla olevat eläimet kuten merikotkat ja hylkeet ovat kärsineet suurista pitoisuuksista. PCDF-yhdisteitä on yhteensä 135, ja eri kongeneereissa on 1–8 klooriatomia. Ne esiintyvät yhdessä dioksiinien kanssa ja niiden toksisuus on saman kaltainen. Niitä muodostuu poltettaessa klooria sisältäviä yhdisteitä, kuten polyvinyylikloridimuovia tai PCB-yhdisteitä, alle 1 200 °C:n lämpötilassa.[2] Niitä on myös PCB-yhdisteiden epäpuhtautena.[1][3]

PCDF:n yleinen kemiallinen rakenne, missä 2 ≤ n+m ≤ 8

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Dioksiinisynopsis
  2. Proceedings of the Subregional Awareness Raising Workshop on Persistent Organic Pollutants (POPs), Bangkok, Thailand November 25-28th, 1997. United Nations Environment Programme. Viitattu 11.12.2007.
  3. Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, s. 68. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi Where do the dioxins come from?