Polybutyleenitereftalaatti

Polybutyleenitereftalaatti (PBT) on polyesteri, joka alun perin kehitettiin tekstiilimateriaaliksi, mutta josta tuli tärkeämpi teknisenä muovina ja runsaasti kiteytyvänä ruiskuvalupolymeerinä. Kokolattiamattoja valmistetaan PBT:stä sen hyvän puristuskimmoisuuden vuoksi.[1] Polybuteenitereftelaatti valmistetaan tereftaalihaposta ja 1,4–butaanidiolista.

poly(butyleenitereftalaatin) rakenne

J. R. Whinfield and J. T. Dickson keksivät poly(butyleenitereftalaatin) toisen maailmansodan alussa 1941 Englannissa, samoihin aikoihin kuin tunnetumman ja laajimmin käytetyn polyesterin poly(etyleenitereftalaatin) (PET).[1] PBT:stä he käyttivät mallinimeä 4GT, PET:stä mallinimeä 2GT.

LähteetMuokkaa

  1. a b J. E. McIntyre: Synthetic Fibres: nylon, polyester, acrylic, polyolefin. Woodhead Publishing Ltd, 2005. ISBN 0-8493-2592-7. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa