Polaarinen reaktio
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Polaarisessa reaktiossa funktionaalisen ryhmän nukleofiilinen (negatiivisesti varautunut) osa liittyy kahden elektroninsa avulla reagenssin positiivisesti varautuneeseen atomiin ja elektrofiilinen osa taas reagenssin negatiivisesti varautuneeseen atomiin. Koska sidoselektronit tulevat vain toiselta atomilta, sidos syntyy heterogeenisesti.
Polaarinen reaktio on tyypillinen yhdisteille, joissa varaukset ovat jakautuneet epätasaisesti. Funktionaalinen ryhmä polaroituu eli sen elektronegatiiviset atomit varautuvat negatiivisesti ja elektropositiiviset positiivisesti. Elektronegatiivinen alkuaine kuten happi, typpi tai halogeeni vetää sidoselektroneja puoleensa ja varautuu lievästi negatiivisesti, samalla kun hiiliatomi saa yhtä suuren positiivisen varauksen.
Vastaavasti jos hiileen liittyy elektropositiivisempi alkuaine (esimerkiksi magnesium, litium, natrium, lyijy), tämä varautuu lievästi positiiviseksi ja hiili lievästi negatiiviseksi. Esimerkiksi Grignardin reagenssissa (organometalliyhdiste) magnesium varautuu positiivisesti ja hiiliatomi lievästi negatiivisesti. Yhdisteen positiivisesti varautunutta osaa sanotaan elektrofiiliksi (elektronihakuiseksi) ja negatiivisesti varautunutta osaa nukleofiiliksi (ydinhakuiseksi).