Pohjoismainen identiteetti Virossa

Pohjoismainen identiteetti Virossa (”Pohjoismaa-kysymys”) viittaa ajatuksiin siitä, että Viro on yksi Pohjoismaista, tai että sen pitäisi olla tulevaisuudessa. Nykyinen yleinen näkemys Viron ulkopuolella on, ettei se ole yksi Pohjoismaista, mutta Virossa itsessään maa toisinaan mielletään kuuluvan Pohjoismaihin.

Ehdotettu pohjoismaisen tyylinen ristilippu Virolle
Virolainen ristilippu liehumassa Vormsin saarella
Ehdotettu ristilippu Virolle vuodelta 1919

Pohjoismaat ovat yksi Viron tärkeimpiä kauppakumppaneita. Viron suurimmat vienti- ja tuontikumppanit Pohjoismaista ovat Suomi ja Ruotsi (23 % kaikesta viennistä ja 20 % kaikesta tuonnista heinäkuussa 2020). Kolme neljäsosaa kaikista sijoituksista, jotka menevät Viroon tulevat Pohjoismaista, eritoten Suomesta.[1]

Kansalaisten asenne muokkaa

Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan 53,3 % etnisesti virolaisista nuorista kokee kuulumisen ”pohjoismaiseen identiteettiryhmään” heille tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. 52,2 % kokee saman ”baltialaista identiteettiryhmää” kohtaan.[2]

Sosiologi Mikko Lagerspetz on jakanut Pohjoismaa-kysymyksen virolaisessa yhteiskunnassa kolmeen näkemykseen: 1) Viro on jo Pohjoismaa; 2) Viro ei ole vielä Pohjoismaa, mutta sen pitäisi olla; 3) Viron pitäisi kulkea omaa polkuaan.[3]

Vuonna 2020 Tarton yliopiston tekemässä kyselyssä kuudesluokkalaisia oppilaita pyydettiin piirtämään maita, joiden he kokevat olevan lähinnä ja tärkeimpiä Virolle. Etnisesti virolaiset oppilaat piirsivät Viron useimmiten yhdessä Suomen, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Muut kuin virolaiset (pääosin venäläiset) oppilaat puolestaan piirsivät Viron lähemmäksi muita Baltian maita ja Venäjää.[4]

Nykyaikainen poliittinen näkemys muokkaa

Tärkeänä osana Viron uudelleenrakentamista sen itsenäistymisen jälkeen on ollut läheiset siteet Pohjoismaihin, eritoten Suomeen ja Ruotsiin. Joulukuussa 1999 silloinen Viron ulkoministeri, myöhemmin presidentti Toomas Hendrik Ilves piti puheen ”Viro Pohjoismaana” Ruotsin ulkopoliittiselle instituutille. Vuonna 2015 pääministeri Taavi Rõivas kutsui Viron asemaa nimellä ”Uus Põhjamaa” (suom. Uusi Pohjoismaa).lähde?

Viron uudelle kansalliselle lentoyhtiölle annettiin nimeksi Nordica vuonna 2016. Silloinen yrityksen johtokunnan jäsen Erik Sakkov perusteli nimeä Viron jatkuvalla itse-identifioitumisella Pohjoismaiden kanssa.[5][6]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. In July, the exports of goods of Estonian origin increased Statistics Estonia. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
  2. Identity in an Open World Aune Valk. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
  3. Põhjamaade saadikud soovivad Eestile rohkem diskussiooni valupunktide üle Tartu ülikool. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 16.9.2021. (viroksi)
  4. Narva ja Tartu lastel lasti joonistada, kuidas näeksid Eesti ja Venemaa välja inimestena Delfi. Viitattu 16.9.2021. (viroksi)
  5. Nordic Aviation Groupi uueks nimeks saab Nordica Eesti Ekspress. Viitattu 16.9.2021. (viroksi)
  6. Eesti lennufirma saab uue nime Äripäev. Viitattu 16.9.2021. (viroksi)