Pohjankorvajäkälä

kotelosienilaji

Pohjankorvajäkälä (Nephroma arcticum, syn. Opisteria arctica) on munuaisjäkälien sukuun kuuluva jäkälälaji. Sen yläpinta on kellanvihreä, sinivihreä tai heleänvihreä ja usein kiiltävä. Alapinta on himmeä ja reunoilta vaalea. Liuskat ovat enintään 2–5 senttimetriä leveitä. Toisiinsa sulautuneet jäkälät voivat muodostaa jopa neliömetrin laajuisia. Kotelomaljat ovat yleisiä. Jäkälä kasvaa kangasmetsien sammalikoissa ja tunturikankailla. Etelä-Suomessa se kasvaa yleensä varjoisten kalliojyrkänteiden sammalikoissa. Jäkälä on Etelä-Suomessa harvinainen, mutta Lapissa se on runsas. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi. Pohjankorvajäkälän jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy zeoriinia (C30H52O2), nefroarktiinia (C20H20O7), fenarktiinia (C21H20O9), metyyligyroforaattia (C25H22O10) ja usniinihappoa (C18H16O7).[2]

Pohjankorvajäkälä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotina
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Peltigerales
Heimo: Nephromataceae
Suku: Munuaisjäkälät Nephroma
Laji: arcticum
Kaksiosainen nimi

Nephroma arcticum
(L.) Torss.[1]

Synonyymit
  • Opisteria arctica
Katso myös

  Pohjankorvajäkälä Wikispeciesissä
  Pohjankorvajäkälä Commonsissa

Lähteet muokkaa

  1. ITIS Viitattu 24.6.2019.
  2. Stenroos, Soili et al.: Suomen jäkäläopas, s. 289. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1.

Aiheesta muualla muokkaa