Pleistoseenin ja holoseenin raja
Pleistoseenin ja holoseenin raja oli noin 11 500 vuotta sitten vallinnut ajanjakso, jolloin ilmasto lämpeni kylmästä nuoremmaasta dryaskaudesta holoseeniin. Monesti tämän katsotaan merkitsevän jääkauden päättymistä vaikka oli yhä laajoja mannerjäätiköitä.
Nuoremman dryaskauden päättyminen muokkaa
Jossain määrin on eri tietoja siitä, milloin nuorempi dryas päättyi ja jääkauden jälkeinen lämpimämpi holoseeni alkoi. Eri lähteistä koottujen tietojen mukaan tämä olisi saattanut tapahtua 11 900–11 200 vuotta sitten[1][2][3], keskimäärin noin 11 500 kalenterivuotta sitten.
Yleensä ajatellaan Grönlannin näytteiden pohjalta, että kylmä dryaskausi päättyi noin 11 640–11 550 kalenterivuotta sitten noin 7 °C:n nopeaan lämpenemiseen suunnilleen 50–75 vuodessa, kolmessa 5 vuoden portaassa. Siirtyminen saattoi viedä alle 20 vuotta pölynäytteiden mukaan[1]. Tällöin Grönlannissa alkoi sataa lunta aiempaa enemmän. Novaja Zemljan viimeinen jään eteneminen on ajoitettu aikaan 10550+-160 BP ja Jamalin niemimaan eteläosien turva alkoi syntyä 10 700 BP[4]. Taimyrin niemimaan itäosissa puuraja siirtyi 10 500 BP 600 km pohjoiseen[4]. Keski-Siperiassa napapiirin seuduilla syntyivät viimeiset jääkartiot 11650+-90 BP[4].
Saksassa Hollzmaar-järvestä tehtyjen tutkimusten mukaan angervot yleistyivät 11 608 vuotta sitten[2]. Puiden siitepölyt yleistyivät Saksassa nopeasti 11 590–11 522 vuotta sitten[2]. Puolassa tehtyjen Gosciaz-järven kerrostumista tutkimusten mukaan ensimmäiset merkit lämpenemisestä olivat noin 11 580 kalenterivuotta sitten[5]. Tämän mukaan kylmän pleistoseenin ja lämpenevän preboreaalin raja oli noin 11 530–11 460 vuotta sitten[5] ja kesti noin 70–80 vuotta. Ensimmäiset merkit ilmaston lämpenemisestä olivat 11 580 vuotta sitten. 11 550 vuotta sitten satoi talvella enemmän, kesällä vähemmän 30 vuoden ajan. Ennen varsinaista suurta lämpenemistä oli kostea lyhyt kausi noin 11 525 vuotta sitten. Nopea lämpeneminen alkoi noin 11 520 vuotta sitten, kun talvet lämpenivät ja kostuivat, mutta kesät kuivuivat. Alun kosteuden jälkeen kuivui pian uudelleen. Erityisen nopea hyppäys tapahtui noin 11 510 vuotta sitten, mutta haapa, korte ja agervo yleistyivät[5].
Heinämäiset kasvit yleistyivät jo 11 550 vuotta sitten. Toisessa n. 11 500–11 460 vuotta sitten olleessa nopeassa lämpenemisvaiheessa myös kesät lämpenivät ja ilmasto kostui. Varsinaisen preboreaalin alussa moin 11 460–11 390 vuotta sitten oli melko lämmintä ja kuivaa, ja tämän jälkeen lämmintä ja kosteaa. Ehkä jääjärven tyhjenemisen luoman merivirtamuutoksen aiheuttama Preboreaalin kylmä heilahdus noin 11 400–11 250 vuotta sitten kylmensi ja kuivatti ilmastoa vielä hetkeksi.
Saman suuntaisia ajoituksia antavat myös muita järvistä tehdyt tutkimukset. Gerzenseessä nopein lämpeneminen tapahtui 11 526–11 501 vuotta sitten[6].
On väitetty, että koko lämpeneminen olisi tapahtunut muutamassa vuodessa, ja nopean lämpenemisen uskotaan olleen paikallista. Monissa kohdin vuoden keskilämpötila nousi melko nopeasti 5 °C. Koko maapallon alueella lämpötilan nousu lienee ollut hitaampaa. Tällöin jääkauden ankarat ilmasto-olot päättyivät, mutta jää pysyi Suomessa vielä ainakin 1 000 vuotta.lähde?
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Abrupt increase in Greenland snow accumulation at the end of the Younger Dryas event R B Alley, D A Meese, C A Shuman, A J Gow, K C Taylor, P M Grootes, J W C White, M Ram, E D Waddington, P A Mayewski, G A Zielinski Nature (Impact Factor: 38.6). 01/1993; 362. DOI:10.1038/362527a0
- ↑ a b c Palynological analyses in the laminated sediment of Lake Holzmaar (Eifel, Germany): duration of Lateglacial and Preboreal biozones Leroy, S. A. G., Zolitschka, B., Negendank, J. F. W. & Seret, G. 2000 (March). Boreas, Vol. 29, pp. 52–71. Oslo. ISSN 0300-9483
- ↑ A calendar age estimate of the Younger Dryas-Holocene boundary at Kråkenes, western Norway (Arkistoitu – Internet Archive) Steinar Gulliksen Hilary H. Birks Göran Possnert Jan Mangerud, The Holocene 8,3 (1998) pp. 249–259
- ↑ a b c "Rutter&Velichko 1997" s. 23
- ↑ a b c Very fast environmental changes at the Pleistocene/Holocene boundary, recorded in laminated sediments of Lake GościView the MathML sourceż, Poland M. Ralska-Jasiewiczowa T. Goslar K. Różański A. Wacnik J. Czernik L. Chróstf, Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology Volume 193, Issue 2, 15 April 2003, Pages 225–247, http://dx.doi.org/10.1016/S0031-0182(03)00227-X
- ↑ DOI:10.1016/S0031-0182(00)00092-4 Quantification of biotic responses to rapid climatic changes around the Younger Dryas— a synthesis Brigitta Ammann H.J.B Birks Stephen J Brooks Ulrich Eicher Ulrich von Grafenstein Wolfgang Hofmann Geoffrey Lemdahl Jakob Schwander, Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology 159 (2000) 313–347