Pillikemittari

Pillikemittari (Perizoma alchemillatum) on keskikesän erittäin yleinen yöperhoslaji.

Pillikemittari
Perizoma alchemillata02.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Kenttämittarit Larentiinae
Suku: Nauhamittarit Perizoma
Laji: alchemillatum
Kaksiosainen nimi

Perizoma alchemillatum
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit
  • Perizoma alchemillata
Katso myös

 Commons-logo.svg Pillikemittari Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Pillikemittari on pienikokoinen, melko tumma mittariperhoslaji. Etusiivet ovat pohjaväriltään lähes tasaisen tummanruskeat. Etusiiven poikki mutkittelevana kulkeva ulompi poikkiviiru erottuu selvästi valkoisena, ja sen keskellä kulkeva ohut tumma juova jakaa poikkiviirun kahteen, lähes yhtä leveään osaan. Myös sisempi poikkiviiru on kaksinkertainen ja pohjaväriä vaaleampi. Aivan etusiiven kärkiosassa aaltoviirun etureuna muodostaa valkoisen, voimakkaasti mutkittelevan laikun. Siiven ulkoreunassa on lyhyitä, mustia pitkittäisiä juovia. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat ja poikkiviiru erottuu niissä heikosti. Siipiväli on 14–21 mm.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaikaMuokkaa

Varsin laajalti levinnyt laji, jota tavataan koko Euroopassa ja levinneisyysalue jatkuu Siperian poikki Pohjois-Amerikkaan. Laji on tavattu jopa Islannista. Perhonen lentää kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun, mutta varhain alkaneina kesinä elokuussa voi lentää harvinaisen toisen sukupolven yksilöitä.[4][3]

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Erittäin yleinen kulttuuriympäristöjen yöperhonen, joka viihtyy niityillä, puistoissa ja pihapiireissä, mutta myös vähemmän kulttuurivaikutteilla paikoilla kuten rannoilla ja metsissä. Aikuiset perhoset lentävät erityisesti iltahämärän aikaan, käyvät ahkerasti kukilla ja tulevat kirkkaiden valojen luokse. Pohjoisessa laji lentänee myös päivällä. Kotelo on talvehtiva vaihe.[3]

RavintokasviMuokkaa

Toukka syö monien huulikukkaisten, etenkin pillikkeiden (Galeopsis) kukintoja ja hedelmystöjä.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa